Digihoitopolut kouluikäisten lasten sairaanhoidossa : kirjallisuuskatsaus
Haverinen, Maaria; Tuhkanen, Annika; Eklund, Rebecca (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432952
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kouluikäisten lasten osallisuus on huomioitu digihoitopolkujen käytössä. Opinnäytetyö on narratiivinen eli kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja toimeksiantajana toimi TYKS:n lasten ja nuorten klinikka.
Aineistoa kerättiin eri tietokannoista, kuten Cinahl, Pubmed ja Medic sekä manuaalisella haulla eri tutkimusten lähdeluetteloista sekä vapaalla haulla Google Scholarista. Tutkimuksia valikoitui yhteensä kahdeksan ja niiden valitsemiseen käytettiin mukaanotto- ja poissulkukriteereitä. Tutkimukset analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Analyysissa muodostui yksi tuloksia ja tutkimuskysymykseen vastaava yläluokka: osallisuus ja tästä kolme kuvaavaa alaluokkaa osallisuusoikeus (1), oikeus tulla kuulluksi (2) ja oikeus tiedonsaantiin (3). Tutkimustuloksissa tuli esille erilaisten digitaalisten menetelmien käyttö ja niihin osallistaminen, mikä on luonut positiivista vaikutelmaa lasten ja nuorten näkökulmasta. Digitaaliset menetelmät lisäsivät lasten tietoutta sairaudestaan ja tämä vaikutti itsehoidon lisääntymiseen. Digihoitopoluista ei sellaisenaan löytynyt olemassa olevia tutkimuksia, jolloin pääpiirteet keskittyivät lasten osallisuuteen yleisesti ja digihoitoon digitaalisten menetelmien kautta.
Aineistoa kerättiin eri tietokannoista, kuten Cinahl, Pubmed ja Medic sekä manuaalisella haulla eri tutkimusten lähdeluetteloista sekä vapaalla haulla Google Scholarista. Tutkimuksia valikoitui yhteensä kahdeksan ja niiden valitsemiseen käytettiin mukaanotto- ja poissulkukriteereitä. Tutkimukset analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Analyysissa muodostui yksi tuloksia ja tutkimuskysymykseen vastaava yläluokka: osallisuus ja tästä kolme kuvaavaa alaluokkaa osallisuusoikeus (1), oikeus tulla kuulluksi (2) ja oikeus tiedonsaantiin (3). Tutkimustuloksissa tuli esille erilaisten digitaalisten menetelmien käyttö ja niihin osallistaminen, mikä on luonut positiivista vaikutelmaa lasten ja nuorten näkökulmasta. Digitaaliset menetelmät lisäsivät lasten tietoutta sairaudestaan ja tämä vaikutti itsehoidon lisääntymiseen. Digihoitopoluista ei sellaisenaan löytynyt olemassa olevia tutkimuksia, jolloin pääpiirteet keskittyivät lasten osallisuuteen yleisesti ja digihoitoon digitaalisten menetelmien kautta.