Asiakkaan osallistuminen omiin kirjauksiinsa : Helsingin kaupungin tehostettu perhetyö

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Helsingin kaupungin tehostetun perhetyön kirjaamiskäytänteiden nykytilan kartoittamiseksi. Toimeksiantajan toiveena oli tutkia, että kuinka asiakkaiden osallisuus toteutuu tehostettua perhetyötä tekevien sosiaaliohjaajien kirjauksissa. Toimeksiantaja halusi selvittää, että kuinka yhdessä kirjaaminen toteutuu, kuinka sitä tehdään ja mitä merkityksiä työntekijä kokee yhdessä kirjaamisella olevan. Osallisuuden tukeminen nähdään organisaatiossa tärkeänä arvona. Asiakkaan osallisuus omiin kirjauksiinsa on merkityksellinen elementti asiakkaan itsemääräämisoikeuden, luottamuksen ja läpinäkyvyyden näkökulmasta. Jotta kirjaamiskäytänteitä voidaan edelleen kehittää, tulee ensin tietää kirjaamiskäytänteiden nykytila.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, että kuinka asiakkaan osallistuminen omiin kirjauksiinsa toteutuu ammattilaisen näkökulmasta. Tutkimus selvitti yhdessä kirjaamisen toteutumista tukevia ja estäviä tekijöitä, sekä siihen liittyviä merkityksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin syyskuussa 2024. Aineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselylomakkeella kaikilta Helsingin kaupungin tehostetussa perhetyössä työskenteleviltä sosiaaliohjaajilta. Kyselyyn vastasi 27 sosiaaliohjaajaa, eli 36 prosenttia kyselyn saaneista.

Kyselyn vastauksissa selvisi, että osa työntekijöistä ovat kokeneet yhdessä kirjaamisen positiiviseksi yhteystyön, läpinäkyvyyden ja luottamuksen rakentumisen kannalta. Yhdessä kirjaamiseen liittyi kuitenkin paljon haasteita ja osa vastaajista koki sen merkityksettömäksi, hankalaksi ja aikaa vieväksi. Yhdessä kirjaaminen toteutuu vastausten mukaan vain osittain. Joillekin vastaajista kirjaaminen oli saatu otettua osaksi asiakastapaamista, toiset kokivat tietokoneella kirjaamisen haittaavaan asiakkaan kohtaamista.

Tutkimuksen ja analyysin perusteella voi todeta, että kysely oli laadittu onnistuneesti ja kyselyssä saatiin vastauksia niihin asioihin, joihin toimeksiantajan toiveesta vastauksia toivottiin. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan käyttää organisaatiossa kirjaamiskäytänteiden kehittämiseen sekä perehdytyksen ja koulutusten suunnitteluun.