”Jag fick bara diagnosen förlossningsdepression”: En kvantitativ studie om perinatal järnbrist.

Abstract

Järnbrist och vården vid järnbrist är ett omtalat problem i vårt samhälle, speciellt bland gravida kvinnor. Studiens syfte var att undersöka hur järnbrist påverkar kvinnor i samband med graviditet och efter förlossning och att ta reda på hur kvinnor erfarit vården vid järnbrist i Finland.

I studien användes en enkätstudie och resultaten analyserades kvantitativt, med beskrivande statistik. Enkäten innehöll också en kvalitativ fråga som analyserades med innehållsanalys. 71 kvinnor svarade på enkäten. Majoriteten av kvinnorna hade vårdats i Österbotten, men en del svar från övriga delar av Finland kom också. Kvinnorna hade haft järnbrist under en graviditet eller efter en förlossning för minst ett år sedan. I studien användes några av Watsons (1985) karativa faktorer som teoretisk utgångspunkt.

I resultatet framkommer att vården vid järnbristen är bristfällig i Finland. Kvinnorna erfar att de inte får den vård och undersökning de behöver. Järnbristen har påverkat kvinnorna och orsakat svåra symtom som trötthet, sämre ork, nedstämdhet och till och med depression.

Raudanpuute ja raudanpuutteen hoito on yhteiskunnassamme paljon keskusteltu ongelma, varsinkin raskaana olevien naisten keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten raudanpuute vaikuttaa naisiin raskauden ja synnytyksen yhteydessä sekä selvittää, miten naiset ovat kokeneet raudanpuutteen hoitoa Suomessa.

Tutkimuksessa käytettiin kyselytutkimusta ja tulokset analysoitiin kvantitatiivisesti kuvailevilla tilastoilla. Kyselyyn sisältyi myös laadullinen kysymys, joka analysoitiin sisältöanalyysillä. Kyselyyn vastasi 71 naista. Suurin osa naisista oli hoidettu Pohjanmaalla, mutta vastauksia tuli myös muualta Suomesta. Naisilla oli ollut raudanpuute raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen vähintään vuosi sitten. Tutkimuksessa käytettiin teoreettisena lähtökohtana joitakin Watsonin (1985) karatiivisia tekijöitä.

Tulokset osoittavat, että raudanpuutteen hoito on puutteellinen Suomessa. Naiset kokevat, etteivät he saa tarvitsemaansa hoitoa ja tutkimusta. Raudanpuute on vaikuttanut naisiin ja aiheuttanut vakavia oireita, kuten väsymystä, voimattomuus, synkkä olo ja jopa masennusta.

Iron deficiency and care for iron deficiency are much-discussed problems in our society, especially among pregnant women. The purpose of the study was to investigate how iron deficiency affects women in connection with pregnancy and after childbirth and to find out how women have experienced care for iron deficiency in Finland.

The study used a survey study, and the results were analyzed quantitatively, with descriptive statistics. The survey also contained a qualitative question that was analyzed using content analysis. 71 women answered the survey. Most of the women had been cared for in Ostrobothnia, but some responses came also from other parts of Finland. The women have had an iron deficiency during a pregnancy or after giving birth at least one year ago. In the study, some of Watson's (1985) carative factors were used as a theoretical starting point.

The results show that care for iron deficiency is inadequate in Finland. The women experience that they do not receive the care and examination they need. The iron deficiency has affected the women and caused severe symptoms such as fatigue, poor stamina, low mood and even depression.