Bemötande och inkludering av barn med drag av autism i småbarnspedagogiken : en kvalitativ undersökning av att skapa inkluderande och stödjande daghemsmiljöer för barn med drag av autism

Abstract

Detta arbete är en kvalitativ intervjustudie som handlar om barn med drag av autism inom småbarnspedagogiken. Syftet med studien var att undersöka de metoder som pedagoger använder sig av för att stödja barn med drag av autism, samt att identifiera strategier som bidrar till en inkluderande och stödjande miljö för alla barn som har drag av autism i småbarnspedagogiken. Alla arbetar för att få kommunikationen och det sociala samspelet att fungera så att man kan inkludera barn med drag av autism i den vardagliga verksamheten.

Frågeställningarna vi har är vilka strategier använder pedagoger för att bemöta och stödja barn som har drag av autism i daghemsgrupper inom småbarnspedagogiken och hur kan man inkludera barn med drag av autism inom småbarnspedagogik? Studien genomfördes med intervjuer av pedagoger inom småbarnspedagogiken. Barnen i denna studie behövde inte vara diagnostiserade, utan endast ha drag av autism. Antalet respondenter var fyra och vi hade öppna frågor i intervjun förutom en som var en sluten fråga. Informanterna arbetade inom samma kommun och det gjorde att man såg hur deras arbete kan variera från ställe till ställe, men även hur alla arbetar på att få ett fungerande sätt att inkludera barn med drag av autism i vardagen. Svaren av informanterna varierade på vissa ställen men för det mesta hade de likdanande svar på våra frågor. I teoridelen upptas vad autism är och innebär, olika stödåtgärder, ålders, och könsskillnader, överlappande diagnoser, autism i spädbarnsålder, lekens betydelse, diagnostisering samt vilka olika arbetsmetoder man kan använda sig av i praktiken.

Tämä työ on kvalitatiivinen haastattelututkimus, joka käsittelee autismipiirteisiä lapsia varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä menetelmiä pedagogit käyttävät tukeakseen autismipiirteisiä lapsia sekä tunnistaa strategioita, jotka edistävät kaikkien lasten inklusiivista ja tukevaa ympäristöä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on luoda toimiva kommunikointi ja sosiaalinen vuorovaikutus, jotta autismipiirteiset lapset voidaan sisällyttää arkipäivän toimintaan. Tutkimuskysymyksinämme oli, millaisia strategioita pedagogit käyttävät kohdatessaan ja tukiessaan autismipiirteisiä lapsia päiväkotiryhmissä ja miten nämä lapset voidaan ottaa mukaan varhaiskasvatuksen arkeen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen pedagogeja. Lapset eivät olleet välttämättä autismidiagnoosin saaneita, vaan ainoastaan autismipiirteisiä. Haastattelukysymykset olivat pääosin avoimia, lukuun ottamatta yhtä suljettua kysymystä. Vastaajat työskentelivät saman kunnan alueella, mikä mahdollisti vertailun heidän työtavoissaan eri paikoissa, mutta toi myös esille, kuinka he pyrkivät yhteisesti kehittämään toimivia tapoja sisällyttää autismipiirteisiä lapsia päivittäiseen toimintaan. Vastausten välillä oli joitakin eroja, mutta suurimmaksi osaksi vastaukset olivat samanlaisia. Teoriaosuudessa käsitellään, mitä autismi on ja mitä se merkitsee, erilaisia tukitoimia, ikä- ja sukupuolieroja, päällekkäisiä diagnooseja, autismia varhaislapsuudessa, leikin merkitystä, diagnosointia sekä erilaisia käytännön työmenetelmiä.

This study is a qualitative interview-based investigation focused on children with autism traits in early childhood education. The study aimed to examine the methods educators use to support children with autism traits and to identify strategies that contribute to creating an inclusive and supportive environment for all children with such traits in early childhood settings. The overarching goal is to facilitate communication and social interaction so that children with autism traits can be included in everyday activities. The research questions we explore are: What strategies do educators use to approach and support children with autism traits in early childhood education groups, and how can children with autism traits be included in early childhood activities? The study was conducted through interviews with four early childhood educators. The children in the study were not required to have an autism diagnosis but simply to exhibit autism traits. The interview consisted mostly of open-ended questions, with one closed question included. In the theoretical section, we address what autism is and entails, various support measures, age and gender differences, overlapping diagnoses, autism in infancy, the significance of play, diagnostic processes, and different practical working methods. The respondents all worked within the same municipality, allowing us to observe how their practices could vary between locations and how they all work towards finding effective ways to include children with autism traits in daily activities. The interviewees' responses varied in some respects, though they generally provided similar answers to our questions.