Joustavan työajan vaikutus työntekijän sitoutuneisuuteen
Koskela, Veera (2024)
Koskela, Veera
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120733606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120733606
Tiivistelmä
Työelämä on muuttunut merkittävästi, kun tietotyö on noussut perinteisen tuotantokeskeisyyden yläpuolelle. Tietotyöntekijät ovatkin yritysten tärkein voimavara ja työelämän muutoksien myötä myös heidän odotuksensa työtä ja työskentelytapoja kohtaan ovat muuttuneet. Teknologian nopea kehitys on mahdollistanut työnteon ajasta ja paikasta riippumatta, mikä on lisännyt työelämän joustavuutta. Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin joustaviin työaikakäytänteisiin ja niiden vaikutuksiin työntekijän arkeen, työssä jaksamiseen ja sitoutuneisuuteen.
Sitoutuneisuutta kutsutaan myös työntekijän lähtöherkkydeksi ja se kuvaa työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta. Sitoutuneisuus viittaa myös työntekijän kokemukseen työn mielekkyydestä sekä halusta panostaa työhönsä. Sitoutunut työntekijä kokee myös olevansa työnantajan silmissä arvostettu. Sitoutumattomat työntekijät ovat lähtöherkkiä ja rekrytointi on yritykselle kallista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia joustavan työajan suhdetta työntekijöiden sitoutuneisuuteen ja tutkimuksella halusin selvittää, voisiko joustavalla työajalla luoda lisää pysyvyyttä henkilöstöön.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin syksyllä 2024 laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntämällä. Kohderyhmälle lähetettiin kyselylomake, joka sisälsi 10 avointa kysymystä heidän kokemastaan sitoutuneisuudesta sekä joustavan työajan tuomista vaikutuksista. Lomakkeen tarkoitus oli tuoda esiin niin sitoutuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuin joustavan työajan tuomia vaikutuksia ja lisäksi pohtia näiden suhdetta toisiinsa.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että työntekijöille mahdollistettu joustava työaika tuo hyötyä työntekijälle itselleen, mutta myös työnantajalle. Selvisi, että työntekijöiden kokemus autonomiasta, vaikutusmahdollisuuksista ja paremmasta työelämätasapainosta lisää sitoutuneisuuden kokemusta ja lisää lisäksi myös työmotivaatiota sekä tehokkuutta. Haasteita koettiin työstä irti pääsemisessä ja työn tauottamisessa, mutta näiden ei koettu kuitenkaan vaikuttavan sitoutuneisuuteen.
Sitoutuneisuutta kutsutaan myös työntekijän lähtöherkkydeksi ja se kuvaa työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta. Sitoutuneisuus viittaa myös työntekijän kokemukseen työn mielekkyydestä sekä halusta panostaa työhönsä. Sitoutunut työntekijä kokee myös olevansa työnantajan silmissä arvostettu. Sitoutumattomat työntekijät ovat lähtöherkkiä ja rekrytointi on yritykselle kallista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia joustavan työajan suhdetta työntekijöiden sitoutuneisuuteen ja tutkimuksella halusin selvittää, voisiko joustavalla työajalla luoda lisää pysyvyyttä henkilöstöön.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin syksyllä 2024 laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntämällä. Kohderyhmälle lähetettiin kyselylomake, joka sisälsi 10 avointa kysymystä heidän kokemastaan sitoutuneisuudesta sekä joustavan työajan tuomista vaikutuksista. Lomakkeen tarkoitus oli tuoda esiin niin sitoutuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuin joustavan työajan tuomia vaikutuksia ja lisäksi pohtia näiden suhdetta toisiinsa.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että työntekijöille mahdollistettu joustava työaika tuo hyötyä työntekijälle itselleen, mutta myös työnantajalle. Selvisi, että työntekijöiden kokemus autonomiasta, vaikutusmahdollisuuksista ja paremmasta työelämätasapainosta lisää sitoutuneisuuden kokemusta ja lisää lisäksi myös työmotivaatiota sekä tehokkuutta. Haasteita koettiin työstä irti pääsemisessä ja työn tauottamisessa, mutta näiden ei koettu kuitenkaan vaikuttavan sitoutuneisuuteen.