Itsensä johtamisen taidot työhyvinvoinnin tukena
Salminen, Emmi (2024)
Salminen, Emmi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120633516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120633516
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tavoin itsensä johtamisen taidot vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin. Työssä tarkasteltiin erityisesti itsensä johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä nuorten aikuisten näkökulmasta. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä muuttuvassa työelämässä työntekijöiltä vaaditaan jatkuvasti kehittyneempiä itsensä johtamisen taitoja ja kykyä ylläpitää työhyvinvointiaan.
Opinnäytetyön viitekehys keskittyi kahteen keskeiseen teemaan: itsensä johtamiseen ja työhyvinvointiin. Itsensä johtamisen osalta viitekehyksessä esiteltiin itsensä johtamisen määritelmä sekä keskeisiä taitoja. Lisäksi työhyvinvoinnin osalta käsiteltiin työhyvinvoinnin määritelmää, siihen vaikuttavia tekijöitä, nuorten aikuisten työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin kehittämistä sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tutkimusosiossa hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää, ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kohderyhmänä toimi viisi nuorta aikuista, jotka olivat työuransa alkuvaiheessa. Haastattelukysymykset rakentuivat viitekehyksen pohjalta ja keskittyivät selvittämään, miten haastateltavat määrittelevät itsensä johtamisen ja työhyvinvoinnin, mitä taitoja he hyödyntävät työssään ja miten työyhteisö tukee heidän itsensä johtamisen taitojen kehittämistä.
Tutkimustulokset osoittivat, että itsensä johtamisen taidot, kuten ajanhallinta, stressinhallinta ja tavoitteiden asettaminen, vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Haastateltavat kokivat, että näiden taitojen avulla he voivat hallita työkuormaansa ja ylläpitää työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Tutkimuksen perusteella itsensä johtamisen taidot olivat hyvällä tasolla, mutta niiden kehittämistä täytyisi tukea työorganisaation suunnalta paremmin, jotta työntekijät voivat vastata työelämän kasvaviin vaatimuksiin entistä tehokkaammin.
Opinnäytetyön viitekehys keskittyi kahteen keskeiseen teemaan: itsensä johtamiseen ja työhyvinvointiin. Itsensä johtamisen osalta viitekehyksessä esiteltiin itsensä johtamisen määritelmä sekä keskeisiä taitoja. Lisäksi työhyvinvoinnin osalta käsiteltiin työhyvinvoinnin määritelmää, siihen vaikuttavia tekijöitä, nuorten aikuisten työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin kehittämistä sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tutkimusosiossa hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää, ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kohderyhmänä toimi viisi nuorta aikuista, jotka olivat työuransa alkuvaiheessa. Haastattelukysymykset rakentuivat viitekehyksen pohjalta ja keskittyivät selvittämään, miten haastateltavat määrittelevät itsensä johtamisen ja työhyvinvoinnin, mitä taitoja he hyödyntävät työssään ja miten työyhteisö tukee heidän itsensä johtamisen taitojen kehittämistä.
Tutkimustulokset osoittivat, että itsensä johtamisen taidot, kuten ajanhallinta, stressinhallinta ja tavoitteiden asettaminen, vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Haastateltavat kokivat, että näiden taitojen avulla he voivat hallita työkuormaansa ja ylläpitää työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Tutkimuksen perusteella itsensä johtamisen taidot olivat hyvällä tasolla, mutta niiden kehittämistä täytyisi tukea työorganisaation suunnalta paremmin, jotta työntekijät voivat vastata työelämän kasvaviin vaatimuksiin entistä tehokkaammin.