Materiaalihallinnan kehittäminen: nimike- ja varastonhallinnan elementit sotilasilmailun huoltoliiketoiminnassa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa toimeksiantajan Air Operations -yksikön nimike- ja varastonhallinnan nykytilasta, löytää siitä mahdollisia kehitystarpeita tai -kohteita ja esittää näihin kehitysehdotuksia tai parannuksia.

Tavoitteen saavuttamiseksi organisaation materiaalihallinnasta laadittiin nykytila-analyysi. Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kysely- ja haastattelututkimuksilla, havainnoinnilla sekä toimeksiantajan sisäiseen dokumentaatioon perehtymällä. Aineistonkeruussa hyödynnettiin lisäksi toimeksiantajan tietojärjestelmistä kerättyä määrällistä dataa. Hankittu aineisto koottiin ja tiivistettiin havaintotaulukoksi, joka jaettiin teemoihin ja kategorioihin.

Nykytila-analyysin perusteella toimeksiantajan varastojen suunnittelu ja valvonta rooleineen ja vastuineen on hajautettua, osittain hallittua toimintaa. Merkittävä osa huoltotoiminnassa käytetyistä materiaaleista on asiakasomaisuutta, johon liittyvien varastojen suunnittelu ja valvonta toteutuu varastohenkilökunnan toimesta. Näiden varastojen materiaalisuunnittelu on haastavaa muun muassa vajavaisten huoltorakenteiden, puutteellisen ennustamisen ja heikon varastonimikkeistön vuoksi. Nimikkeiden ja niiden elinkaaren hallinta ei ole täysin ohjattua ja keskitettyä toimintaa, ja nimikkeiden elinkaarta ei juuri hyödynnetä varastojen suunnittelussa ja hallinnassa. Tutkimushavaintojen mukaan sotilasilmailun huoltoliiketoiminnassa nimike- ja varastonhallinnan elementit muodostuvat useasta tekijästä, joiden pääkohtia ovat tiedonhallinta, tietojärjestelmät, nimike- ja tuotetiedonhallinta sekä materiaali- ja varastonhallinta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nimikehallintaa tulisi kehittää edelleen ja olisi tarpeen luoda selkeästi määritelty nimike- ja varastologiikka, sekä toteuttaa varastonimikkeistön elinkaaren hallinnan käyttöönotto. Materiaalisuunnittelun perustaksi esitettiin luotettavuuskeskeisen kunnossapidon mallia, jonka toteuttamisessa voidaan hyödyntää TFD-työkaluja. Lisäksi olisi kehitettävä sisäisiä materiaalivirtoja niihin liittyvine prosesseineen sekä tietojärjestelmien välistä integraatiota, jotta sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelua voitaisiin tehostaa.