Sähköenergian käyttö asfalttiasemalla

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin sähkökulutuksen jakautumista asfalttiasemalla. Ajatus opinnäytetyölle ja työssä toteutetulle tutkimukselle syntyi, koska tietoa sähkönjakautumisesta asfalttiasemalla ei juurikaan ole aiemmin ollut käytettävissä. Asfalttiasemalla on kahden tyyppistä kulutusta: tuotannon aikainen kulutus ja raaka-aineiden lämmitykseen liittyvä kulutus. Tuotannon aikainen kulutus on pääasiassa sähkömoottorien kuluttamaa energiaa ja lämmitysten kulutus on jatkuvaa kulutusta, joka ei riipu tuotannosta. Aseman rahallista tuottoa mitataan €/ tonni tuotettua asfalttimassaa. Asfalttiasemalle ostettavia energioita ovat polttoaine ja sähkö. Sähköön kuluu rahaa noin 11 % ostoenergioista.

Tutkimuksessa selvitettiin sähkönkulusta asfalttiasemalla asentamalla sähkönmittaukset pääsyöttöön sähkönsiirtoyhtiön omien mittausten rinnalle, sekä raskasöljysäiliöön ja kolmeen bitumisäiliöön. Mittausdataa analysoimalla todettiin säiliölämmitysten kuluttavan noin 40 % sähkön kokonaiskulutuksesta. Sähkönsiirtolaskuja tarkasteltaessa esille nousi myös uusia keskeisiä tarkasteltavia asioita, kuten se, että siirtolaskulla laskutetaan energian lisäksi tehomaksua, loistehomaksua ja sähköveroa. Siirtolaskujen tarkastelu laajensi tutki- musta vertailemaan useamman asfalttiaseman sähkönsiirtolaskuja.

Sähkönsiirtolaskuun sisältyvän tehomaksun tarkoituksena on ohjata kuluttajaa vähentämään sähköverkkoon kohdistuvia tehopiikkejä. Työssä tutkittiin miten säiliölämmityksille toteutettu automaatio-ohjaus vaikuttaa tehomaksuun asfalttituotannon ollessa käynnissä. Toteutetun tutkimuksen mukaan automaatio-ohjauksella voidaan vaikuttaa jonkin verran alentavasti tehomaksuun. Sähkönsiirtolaskuun sisältyvän loistehomaksun pitäisi puolestaan olla nolla euroa, mutta tutkimuksen aikana tarkasteltujen laskujen mukaan näin ei ollut kaikilla asfalttiasemilla. Tutkimuksessa ei keskitytty varsinaisen loistehomaksun vähentämiseen, mutta tarkasteltujen aineistojen pohjalta loistemaksuun tullaan kiinnittämään jatkossa huomiota. Esimerkiksi automaatiota hyödyntämällä on mahdollista toteuttaa hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa loistehon syntymisestä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sähköveroluokkia sähkönsiirtolaskuista. Saadun tiedon perusteella muutettiin joidenkin asfalttiasemien sähköveroluokkia. Muutokset ovat tuoneet suuria taloudellisia säästöjä ja ylimääräisiä maksettuja sähköveroja on haettu takaisinmaksuun. Jatkossa erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, että sähkönkäyttäjänä huolehdimme sähköliittymä muutosten yhteydessä siitä, että osoitamme asfalttiaseman kuuluvan 2. sähköveroluokkaan.