Dronen hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet liiketoiminnassa
Luhtala, Petri (2024)
Luhtala, Petri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533303
Tiivistelmä
Tässä opinnäytteessä kartoitetaan tilannekuva dronen hyödyntämisen mahdollisuuksista
ja haasteista liiketoiminnassa Suomessa. Kohderyhmänä ovat pääosin pienet ja
keskisuuret yrittäjät. Sotilasteollisuus ja massiiviset kuljetusdronet on jätetty huomioimatta.
Kartoituksessa keskeisenä lähteenä on käytetty Euroopan unionin (EASA)
määräyskokokoelmaa droneliiketoimintaan ja harrastamiseen liittyen sekä kansallisia
Traficomin jalkauttamia ohjeita ja määräyksiä Suomessa. Teknologian osalta keskeisessä
roolissa on kiinalainen teknologiajätti, myös droneteknologiastaan tunnettu DJI ja sen
valmistamat tuotteet.
Työssä on kuultu vapaamuotoisilla kyselyillä eri toimijoiden näkemyksiä teknologian
mahdollisuuksista ja haasteista toimia hyvien käytänteiden ja lain mukaisesti
droneliiketoiminnassa. Opinnäytetyön kirjoittajalla on pitkä lennokkitausta ja
lentokoneasentajan koulutus, ilmakuvaukseen keskittynyt yritys ja tätä kautta erittäin
vahva näkemys ja kokemus teknologian kehittymisestä erityisesti viimeisen kymmenen
vuoden aikana. Tätä taustaa vasten lähdetään selkeyttämään ja kuulemaan, mitä mieltä
alan muut toimijat ovat nykytilanteesta.
Tuloksena voidaan pitää selkeästi muutoksen tuomaa hämmennystä ja haastetta saada
liiketoiminta kannattavaksi ja lailliseksi. Erityisesti vuoden 2024 alusta päättynyt
siirtymäaika vanhoista dronemääräyksistä uusiin C-hyväksyntä vaatimuksineen ovat
aiheuttaneet haasteita jo hankitun teknologian lailliseen käyttöön ja toisaalta myös uusien
hyväksyttyjen laitteiden hinta, niiden saatavuusongelmat ja käytön rajoitteet.
Dronemääräyksien erityisen kategorian lupaviidakkoa pidetään varsin sekavana ja lähinnä
konsultteja työllistävänä byrokratiana.
ja haasteista liiketoiminnassa Suomessa. Kohderyhmänä ovat pääosin pienet ja
keskisuuret yrittäjät. Sotilasteollisuus ja massiiviset kuljetusdronet on jätetty huomioimatta.
Kartoituksessa keskeisenä lähteenä on käytetty Euroopan unionin (EASA)
määräyskokokoelmaa droneliiketoimintaan ja harrastamiseen liittyen sekä kansallisia
Traficomin jalkauttamia ohjeita ja määräyksiä Suomessa. Teknologian osalta keskeisessä
roolissa on kiinalainen teknologiajätti, myös droneteknologiastaan tunnettu DJI ja sen
valmistamat tuotteet.
Työssä on kuultu vapaamuotoisilla kyselyillä eri toimijoiden näkemyksiä teknologian
mahdollisuuksista ja haasteista toimia hyvien käytänteiden ja lain mukaisesti
droneliiketoiminnassa. Opinnäytetyön kirjoittajalla on pitkä lennokkitausta ja
lentokoneasentajan koulutus, ilmakuvaukseen keskittynyt yritys ja tätä kautta erittäin
vahva näkemys ja kokemus teknologian kehittymisestä erityisesti viimeisen kymmenen
vuoden aikana. Tätä taustaa vasten lähdetään selkeyttämään ja kuulemaan, mitä mieltä
alan muut toimijat ovat nykytilanteesta.
Tuloksena voidaan pitää selkeästi muutoksen tuomaa hämmennystä ja haastetta saada
liiketoiminta kannattavaksi ja lailliseksi. Erityisesti vuoden 2024 alusta päättynyt
siirtymäaika vanhoista dronemääräyksistä uusiin C-hyväksyntä vaatimuksineen ovat
aiheuttaneet haasteita jo hankitun teknologian lailliseen käyttöön ja toisaalta myös uusien
hyväksyttyjen laitteiden hinta, niiden saatavuusongelmat ja käytön rajoitteet.
Dronemääräyksien erityisen kategorian lupaviidakkoa pidetään varsin sekavana ja lähinnä
konsultteja työllistävänä byrokratiana.