Vanhan hirsitalon ulkoseinien lisälämmöneristys
Salminen, Jussi (2024)
Salminen, Jussi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120833679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120833679
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on vanhan hirsitalon ulkoseinien lisälämmöneristäminen, joka on toteutettu vuonna 2020. Kohde on vuonna 1919 valmistunut noin 550 m2 kokoinen Vihdissä sijaitseva hirsihuvila, joka peruskorjattiin yksityisasunnoksi ympärivuotiseen käyttöön. Rakennuksessa aikaisempina vuosikymmeninä tehdyt peruskorjaukset osoittautuivat vaihtelevasti onnistuneiksi ja osa niistä johtikin perusteellisiin purkutoimiin. Opinnäytetyön tekijän osallistuminen peruskorjaukseen herätti kiinnostuksen aiheeseen ja toimi opinnäytetyön tekemisen innoittajana. Tässä opinnäytetyössä kerrotaan kosteustekniikan perusperiaatteita ja havainnollistetaan, minkälaisilla vaihtoehdoilla lisäeristämistä on mahdollista tehdä.
Perusteellista peruskorjausta tehtäessä on kannattavaa ja kustannustehokasta tehdä samalla myös lisälämmöneristys. Toteutusta suunniteltaessa huomioitavia asioita on, tehdäänkö lisäeristys sisä- vai ulkopuolelle. Tässä kohteessa julkisivu haluttiin säilyttää alkuperäisen näköisenä. Katon muoto ja lyhyt räystäs sulkivat myös pois ulkopuolelta tehtävän lisälämmöneristyksen toteuttamisen. Ulkoseinien lisäeristyksen lisäksi myös tuulettuvan alapohjan rakenteet avattiin, korjattiin tarpeelliset osat, oikaistiin suoriksi, ja eristettiin. Tämä opinnäytetyö on rajattu pääosin tutkimaan sisäpuolisen lisäeristyksen vaikutusta rakenteen toimintaan.
Opinnäytetyössä käytettiin alan kirjallisuutta, verkkolähteitä ja tutkimusraportteja. Opinnäytetyössä tutkitaan kosteuskäyrien avulla eri paksuisten eristekerrosten käyttöä sekä, miten ne toimivat lämpötilan ja kosteuden suhteen. Rakennekerrosten kosteus ja se, pääseekö rakenne kuivumaan, voivat pahimmillaan aiheuttaa homeen kasvulle otolliset olosuhteet.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin vahvistus sille tosiasialle, että sisältä päin tehtävä eristys on riskirakenne, mutta oikein toteutettuna riski pystytään minimoimaan. Jo toteutetun työn lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista parantaa rakenteen toimintaa lisäämällä puukuituinen tuulensuojalevy hirren ulkopintaan sekä tuuletusrako ulkoverhouslaudan ja tuulensuojalevyn väliin. Tämä on mahdollista, kun julkisivu joskus tulevaisuudessa uusitaan.
Perusteellista peruskorjausta tehtäessä on kannattavaa ja kustannustehokasta tehdä samalla myös lisälämmöneristys. Toteutusta suunniteltaessa huomioitavia asioita on, tehdäänkö lisäeristys sisä- vai ulkopuolelle. Tässä kohteessa julkisivu haluttiin säilyttää alkuperäisen näköisenä. Katon muoto ja lyhyt räystäs sulkivat myös pois ulkopuolelta tehtävän lisälämmöneristyksen toteuttamisen. Ulkoseinien lisäeristyksen lisäksi myös tuulettuvan alapohjan rakenteet avattiin, korjattiin tarpeelliset osat, oikaistiin suoriksi, ja eristettiin. Tämä opinnäytetyö on rajattu pääosin tutkimaan sisäpuolisen lisäeristyksen vaikutusta rakenteen toimintaan.
Opinnäytetyössä käytettiin alan kirjallisuutta, verkkolähteitä ja tutkimusraportteja. Opinnäytetyössä tutkitaan kosteuskäyrien avulla eri paksuisten eristekerrosten käyttöä sekä, miten ne toimivat lämpötilan ja kosteuden suhteen. Rakennekerrosten kosteus ja se, pääseekö rakenne kuivumaan, voivat pahimmillaan aiheuttaa homeen kasvulle otolliset olosuhteet.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin vahvistus sille tosiasialle, että sisältä päin tehtävä eristys on riskirakenne, mutta oikein toteutettuna riski pystytään minimoimaan. Jo toteutetun työn lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista parantaa rakenteen toimintaa lisäämällä puukuituinen tuulensuojalevy hirren ulkopintaan sekä tuuletusrako ulkoverhouslaudan ja tuulensuojalevyn väliin. Tämä on mahdollista, kun julkisivu joskus tulevaisuudessa uusitaan.