Biohiili- ja rankanippusuodatusmenetelmien vaikutukset Renkajärven alueen ojavesien laatuun kesä- ja syysaikaan
Saario, Salla (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533466
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia biohiili- ja rankanippusuodatusmenetelmillä on ojavesien laatuun Kanta-Hämeessä sijaitsevan Renkajärven alueella. Työn toimeksiantaja oli Renkajärven suojeluyhdistys ry. Opinnäytetyössä jatkettiin aiemmin vuonna 2024 aloitettua selvitystyötä, jossa tutkittiin suodatusmenetelmien vaikutuksia vedenlaatuun talvi- ja kevätaikaan. Tässä työssä keskityttiin selvittämään suodatusmenetelmien kesä- ja syysaikaisia vaikutuksia. Keskeisenä tavoitteena oli verrata tämän työn aikana saatuja tuloksia aikaisemman selvitystyön tuloksiin. Lisäksi tavoitteena oli antaa työn toimeksiantajalle kaikkiin vuoden 2024 aikana saatuihin tuloksiin perustuvia jatkotoimenpide-ehdotuksia koskien suodatusmenetelmien hyödyntämistä Renkajärven alueella yhtenä vesiensuojelun tehostamiskeinona.
Biohiili- ja rankanippusuodatusmenetelmien vaikutusten selvittämiseksi tutkittavista ojista otettiin vesinäytteet kahtena eri ajankohtana. Ensimmäinen näytteenottokerta toteutettiin loppukesästä, kun pintavalunta oli vielä vähäinen. Toiset vesinäytteet otettiin loppusyksystä syysvalunnan aikaan. Tutkimuskohteina olleiden ojien vesistä määritettiin näytteenoton yhteydessä lämpötila, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, pH, sähkönjohtavuus ja virtaama. Vesinäytteet analysoitiin laboratoriossa ja niistä määritettiin kokonaisfosforin, kokonaistypen, kiintoaineen ja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudet. Vesinäytteiden laboratorioanalyysista vastasi Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema. Vesinäytteiden ja maastossa tehtyjen mittausten tulokset analysoitiin vesistötulosten tulkintaa käsittelevien teosten avulla. Suodatusmenetelmien puhdistustehon arvioimiseksi tarkasteltiin eri näytteenottopisteiltä saatujen tulosten välisiä eroavaisuuksia.
Vesinäytteistä saatuihin tuloksiin perustuen vedenlaatu kummassakin tutkimuskohteena olleessa ojassa oli kohteille suhteellisen tyypillinen, kun otettiin huomioon ojien valuma-alueiden ominaisuuksien ja vuodenajoille tyypillisten olosuhteiden vaikutukset tuloksiin. Rankanippusuodatusmenetelmän osalta ojaveden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat suodattimen läpi virranneessa vedessä alhaisemmat lähes kaikissa vuoden 2024 aikana otetuissa vesinäytteissä. Sen sijaan biohiilisuodattimen vaikutukset ojaveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiin jäivät vähäisiksi. Johtopäätöksenä todettiin, että saatujen tulosten perusteella rankanippusuodatusmenetelmä soveltuu mahdollisesti biohiilisuodatinta paremmin vesiensuojelun tehostamiskeinoksi Renkajärven alueella.
Biohiili- ja rankanippusuodatusmenetelmien vaikutusten selvittämiseksi tutkittavista ojista otettiin vesinäytteet kahtena eri ajankohtana. Ensimmäinen näytteenottokerta toteutettiin loppukesästä, kun pintavalunta oli vielä vähäinen. Toiset vesinäytteet otettiin loppusyksystä syysvalunnan aikaan. Tutkimuskohteina olleiden ojien vesistä määritettiin näytteenoton yhteydessä lämpötila, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, pH, sähkönjohtavuus ja virtaama. Vesinäytteet analysoitiin laboratoriossa ja niistä määritettiin kokonaisfosforin, kokonaistypen, kiintoaineen ja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudet. Vesinäytteiden laboratorioanalyysista vastasi Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema. Vesinäytteiden ja maastossa tehtyjen mittausten tulokset analysoitiin vesistötulosten tulkintaa käsittelevien teosten avulla. Suodatusmenetelmien puhdistustehon arvioimiseksi tarkasteltiin eri näytteenottopisteiltä saatujen tulosten välisiä eroavaisuuksia.
Vesinäytteistä saatuihin tuloksiin perustuen vedenlaatu kummassakin tutkimuskohteena olleessa ojassa oli kohteille suhteellisen tyypillinen, kun otettiin huomioon ojien valuma-alueiden ominaisuuksien ja vuodenajoille tyypillisten olosuhteiden vaikutukset tuloksiin. Rankanippusuodatusmenetelmän osalta ojaveden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat suodattimen läpi virranneessa vedessä alhaisemmat lähes kaikissa vuoden 2024 aikana otetuissa vesinäytteissä. Sen sijaan biohiilisuodattimen vaikutukset ojaveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiin jäivät vähäisiksi. Johtopäätöksenä todettiin, että saatujen tulosten perusteella rankanippusuodatusmenetelmä soveltuu mahdollisesti biohiilisuodatinta paremmin vesiensuojelun tehostamiskeinoksi Renkajärven alueella.