Mentorointimalli kätilöille vauvamyönteisyysohjelman lisätyökaluksi
Ahvenvaara, Johanna; Kallio, Rina (2024)
Ahvenvaara, Johanna
Kallio, Rina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120833701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120833701
Tiivistelmä
Tampereen yliopistollinen sairaala sai vauvamyönteisyyssertifikaatin kesäkuussa 2022 ensimmäisenä yliopistosairaalana Suomessa. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lastenjärjestö Unicef ovat luoneet Kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman (Baby-Friendly Hospital Initative, BFHI). Ohjelman tarkoituksena on edistää ja suojella imetystä. Imetystä tukemalla mahdollistetaan imetyksen lukuista myönteiset terveysvaikutukset sekä äidille että vauvalle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää mentorointimalli vauvamyönteisyysohjelman lisätyökaluksi Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytys- ja äiti-lapsiyksiköihin. Mentorointimallin pilotointi toteutettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kesän 2024 aikana. Palaute mentorointimallin pilotoinnista kerättiin elokuussa 2024.
Opinnäytetyön toteutettiin toimintatutkimuksena. Opinnäytetyön tulokset ja jatkokehitysehdotukset perustuivat palautekyselyyn. Palautekyselyn tulokset käytiin läpi temaattisella analyysillä.
Mentorointimallin pilotointi onnistui suunnitelmien mukaan. Mentorointimalli toimi vauvamyönteisyysohjelman lisätyökaluna vauvamyönteisyyskäytäntöjen vahvistamisessa. Mentoroinnin avulla pystyttiin vahvistamaan vauvamyönteisyyskäytäntöjen osaamista. Mentoroinnin avulla pystyttiin siirtämään hiljaista tietoa kokeneemmalta kollegalta uudemmalle työntekijälle. Osaamisen lisääntymisen myötä perheille pystyttiin tarjoamaan laadukkaampaa ohjausta vauvamyönteisyyskäytäntöjä jalkautettaessa.
Tulevaisuudessa mentorointimallin on tarkoitus jäädä pysyväksi käytännöksi aina uusien työntekijöiden tullessa töihin synnytys- tai äiti-lapsiyksikköön. Mentorointimallia voidaan kehittää vielä tarkemmin jokaisen osaston tarpeita vastaamaan.
Jatkotutkimusaiheina voidaan tutkia mentoroinnin vaikuttavuutta työhyvinvointiin. Mentorointimallia voidaan kehittää myös koko työyksikköä koskevaksi toiminnaksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää mentorointimalli vauvamyönteisyysohjelman lisätyökaluksi Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytys- ja äiti-lapsiyksiköihin. Mentorointimallin pilotointi toteutettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kesän 2024 aikana. Palaute mentorointimallin pilotoinnista kerättiin elokuussa 2024.
Opinnäytetyön toteutettiin toimintatutkimuksena. Opinnäytetyön tulokset ja jatkokehitysehdotukset perustuivat palautekyselyyn. Palautekyselyn tulokset käytiin läpi temaattisella analyysillä.
Mentorointimallin pilotointi onnistui suunnitelmien mukaan. Mentorointimalli toimi vauvamyönteisyysohjelman lisätyökaluna vauvamyönteisyyskäytäntöjen vahvistamisessa. Mentoroinnin avulla pystyttiin vahvistamaan vauvamyönteisyyskäytäntöjen osaamista. Mentoroinnin avulla pystyttiin siirtämään hiljaista tietoa kokeneemmalta kollegalta uudemmalle työntekijälle. Osaamisen lisääntymisen myötä perheille pystyttiin tarjoamaan laadukkaampaa ohjausta vauvamyönteisyyskäytäntöjä jalkautettaessa.
Tulevaisuudessa mentorointimallin on tarkoitus jäädä pysyväksi käytännöksi aina uusien työntekijöiden tullessa töihin synnytys- tai äiti-lapsiyksikköön. Mentorointimallia voidaan kehittää vielä tarkemmin jokaisen osaston tarpeita vastaamaan.
Jatkotutkimusaiheina voidaan tutkia mentoroinnin vaikuttavuutta työhyvinvointiin. Mentorointimallia voidaan kehittää myös koko työyksikköä koskevaksi toiminnaksi.