Kokopäiväpedagogiikka varhaiskasvatuksessa : arki pedagogisena mahdollisuutena

Abstract

​​Kokopäiväpedagogiikka on toimintamalli, joka sisällyttää pedagogiset mahdollisuudet varhaiskasvatuksen arkeen. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, miten kokopäiväpedagogiikkaa tai siihen liittyviä teemoja on kuvattu, miten teemoja on tutkittu ja hyödynnetty varhaiskasvatuksen kontekstissa, sekä mitä mahdollisuuksia ja haasteita kokopäiväpedagogiikan toteuttamiseen liittyy. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kokopäiväpedagogiikan periaatteet toteutuivat ja kuinka kasvattajat pystyivät tukemaan lasten oppimista arjen muuttuvissa tilanteissa.

Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistoa haettiin tieteellisistä artikkeleista, varhaiskasvatuksen määräyksistä, ohjeistuksista sekä asiantuntijalausunnoista. Analyysiprosessi oli teorialähtöinen ja perustui kokopäiväpedagogiikan pedagogisten periaatteiden tunnistamiseen ja niiden soveltamiseen arjen tilanteissa. Valitut tutkimukset analysoitiin analyysimatriisin avulla, ja niistä tehtiin synteesi, joka kuvasi kokopäiväpedagogiikan käytäntöjä ja niiden vaikutuksia.

Tulokset osoittivat, että kokopäiväpedagogiikka tuki lasten sosiaalista, emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Pedagogisten periaatteiden, kuten osallisuuden, yhteisöllisyyden ja tavoitteellisen toiminnan sisällyttäminen arkeen edisti lasten oppimista ja hyvinvointia. Kasvattajien rooli oli keskeinen pedagogisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja heidän taitonsa tunnistaa ja hyödyntää arjen tilanteet oppimismahdollisuuksina korostui. Lisäksi havaittiin, että kokopäiväpedagogiikka vaati kasvattajilta joustavuutta ja kykyä mukauttaa toimintaa lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Johtopäätöksinä todettiin, että kokopäiväpedagogiikka tarjosi monipuolisia mahdollisuuksia lasten kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseen. Pedagogisten periaatteiden onnistunut sisällyttäminen päivittäisiin rutiineihin edellytti kasvattajilta vahvaa pedagogista osaamista ja kykyä toimia yhteistyössä. Tämän tutkimuksen perusteella suositeltiin, että kokopäiväpedagogiikan käytäntöjä kehitetään edelleen tukemaan lasten yksilöllisiä oppimispolkuja ja varmistamaan pedagogisen toiminnan jatkuva laatu. Lisäksi todettiin, että tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta kokopäiväpedagogiikan pitkäaikaisista vaikutuksista lasten kehitykseen.​