Ikäihmisille suunnatun digiopastuksen kehittäminen: Case Yritys X
Läspä, Aada; Nissilä, Niko (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933807
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kehitysehdotuksia toimeksiantajan ikäihmisille suunnatun digiopastuksen kehittämiseksi. Tavoitteena oli selvittää, miten ikäihmiset kokevat tämänhetkisen digiopastuksen ja millaisia haasteita siihen liittyy sekä mitä tarpeita digiopastukselle on. Tavoitteena oli myös tarkastella että, millaisia asioita digitukijan tulee huomioida opastustilanteessa.
Tutkimusotteena käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, joka soveltui hyvin tutkimaan ikäihmisten omia kokemuksia ja näkemyksiä toimeksiantajan digiopastuksesta. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla, joka mahdollisti syvällisemmän ymmärryksen tuottamisen tutkittavasta aiheesta. Haastatteluihin osallistui yhdeksän ikäihmistä, jotka olivat osallistunteet toimeksiantajan digiopastustilaisuuksissa digiopastukseen. Tutkimuksessa kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä teemoittelua.
Opinnäytetyön tuloksilla saatiin vastauksia tutkimuksessa asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja lisättyä ymmärrystä ikäihmisten kokemuksista toimeksiantajan digiopastusta kohtaan. Tuloksissa korostuivat ikäihmisten kohtaamat haasteet digiopastuksessa, jotka liittyivät opastuksen saatavuuteen, henkilökohtaisen tuen puutteeseen sekä ikäihmisten vaikeuksiin oppia uusia digitaalisia taitoja. Tulokset vahvistivat myös, että ikäihmisten tarpeet opastukselle vaihtelevat paljon, jonka takia digituen tarjoamisessa korostuu digituen asiakkaiden tarpeiden huomiointi.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat myös, että ikäihmiset arvostavat digitukikohtaamisessa digitukijan kykyä huomioida ikäihmisten erilaiset taitotasot ja valmiudet oppia digitaalisia taitoja. Digitukijan vuorovaikutustaidoilla ja empatiakyvyllä koettiin olevan myös merkitystä digituen selkeyden ja lähestyttävyyden näkökulmasta. Tutkimustulosten pohjalta toimeksiantajalle luovutettiin kehitysehdotukset, joiden avulla yritys voi kehittää digiopastustilaisuuksissa tarjottavaa digiopastustaan.
Tutkimusotteena käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, joka soveltui hyvin tutkimaan ikäihmisten omia kokemuksia ja näkemyksiä toimeksiantajan digiopastuksesta. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla, joka mahdollisti syvällisemmän ymmärryksen tuottamisen tutkittavasta aiheesta. Haastatteluihin osallistui yhdeksän ikäihmistä, jotka olivat osallistunteet toimeksiantajan digiopastustilaisuuksissa digiopastukseen. Tutkimuksessa kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä teemoittelua.
Opinnäytetyön tuloksilla saatiin vastauksia tutkimuksessa asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja lisättyä ymmärrystä ikäihmisten kokemuksista toimeksiantajan digiopastusta kohtaan. Tuloksissa korostuivat ikäihmisten kohtaamat haasteet digiopastuksessa, jotka liittyivät opastuksen saatavuuteen, henkilökohtaisen tuen puutteeseen sekä ikäihmisten vaikeuksiin oppia uusia digitaalisia taitoja. Tulokset vahvistivat myös, että ikäihmisten tarpeet opastukselle vaihtelevat paljon, jonka takia digituen tarjoamisessa korostuu digituen asiakkaiden tarpeiden huomiointi.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat myös, että ikäihmiset arvostavat digitukikohtaamisessa digitukijan kykyä huomioida ikäihmisten erilaiset taitotasot ja valmiudet oppia digitaalisia taitoja. Digitukijan vuorovaikutustaidoilla ja empatiakyvyllä koettiin olevan myös merkitystä digituen selkeyden ja lähestyttävyyden näkökulmasta. Tutkimustulosten pohjalta toimeksiantajalle luovutettiin kehitysehdotukset, joiden avulla yritys voi kehittää digiopastustilaisuuksissa tarjottavaa digiopastustaan.