Ravitsemustilan optimointi osana tekonivelpotilaan vaikuttavaa leikkaushoitoa yli 65-vuotiailla : Ravitsemusohjausmallin muotoilu ja sen käyttöönotto
Valkama, Heli (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933838
Tiivistelmä
Ravitsemuksella on merkittävä vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Vajaa- ja virheravitsemus ovat ikääntyneillä yleisiä ja niiden syntyyn vaikuttavat monet seikat.
Väestö ikääntyy ja tekonivelleikkausten tarve tulee edelleen kasvamaan. Mahdollisimman hyvän leikkaushyödyn saavuttamiseksi tulee leikkauspotilaiden leikkauskelpoisuus optimoida preoperatiivisesti. Ravitsemustilalla on oleellinen vaikutus leikkauksesta toipumiselle ja jopa kuoleman riskille. Ravitsemustilan mittaaminen mahdollistaa intervention, korjaavat toimet ja tiedon välityksen eri hoitokontaktien välillä. Kansantalouden ja kansanterveyden kannalta ajateltuna merkittäviä säästöjä ja vähemmän inhimillistä kärsimystä olisi saavutettavissa pienin satsauksin.
Tässä opinnäytetyössä muokattiin toimintatutkimuksen avulla aiempaa tekonivelleikkauspotilaiden ravitsemusohjausmallia Akaa/ Urjala hyvinvointiasemille mm. ravitsemustilan mittaamisella preoperatiivisesti pyrittiin löytämään kattavasti vajaa- ja virheravitsemuksesta kärsivät tekonivelleikkausarvioon lähetteen saavat asiakkaat. Sen vuoksi malli laajennettiin sisältämään myös asiakkailta tutkittavia laboratorionäytteitä. Mallin toteutus roolitettiin ja vastuut jaettiin eri ammattiryhmien välillä selkeästi. Tiedonsiirto tehostetusta ravitsemustarpeesta tekonivelsairaalaan sisällytettiin malliin. Ravitsemusohjausmallista laadittiin kaksiosainen koulutussisältö, joka tähtää ravitsemus-ohjausmallin käyttöönottoon. Koulutussisällön selkeyttä, perusteltavuutta, johdonmukaisuutta, motivoivuutta ja koulutuksen tuomaa osaamista kartoitettiin henkilöstölle suunnatulla pilottikyselyllä.
Ravitsemusohjausmalli ja sen käyttöönottoon tähtäävä koulutussisältö on siirrettävissä laajemminkin käyttöön maamme eri hyvinvointialueille. Ravitsemusohjausmallin käyttö turvaa yksilölähtöisyyttä, taloudellisuutta, laatua ja potilaiden välistä tasa-arvoa.
Väestö ikääntyy ja tekonivelleikkausten tarve tulee edelleen kasvamaan. Mahdollisimman hyvän leikkaushyödyn saavuttamiseksi tulee leikkauspotilaiden leikkauskelpoisuus optimoida preoperatiivisesti. Ravitsemustilalla on oleellinen vaikutus leikkauksesta toipumiselle ja jopa kuoleman riskille. Ravitsemustilan mittaaminen mahdollistaa intervention, korjaavat toimet ja tiedon välityksen eri hoitokontaktien välillä. Kansantalouden ja kansanterveyden kannalta ajateltuna merkittäviä säästöjä ja vähemmän inhimillistä kärsimystä olisi saavutettavissa pienin satsauksin.
Tässä opinnäytetyössä muokattiin toimintatutkimuksen avulla aiempaa tekonivelleikkauspotilaiden ravitsemusohjausmallia Akaa/ Urjala hyvinvointiasemille mm. ravitsemustilan mittaamisella preoperatiivisesti pyrittiin löytämään kattavasti vajaa- ja virheravitsemuksesta kärsivät tekonivelleikkausarvioon lähetteen saavat asiakkaat. Sen vuoksi malli laajennettiin sisältämään myös asiakkailta tutkittavia laboratorionäytteitä. Mallin toteutus roolitettiin ja vastuut jaettiin eri ammattiryhmien välillä selkeästi. Tiedonsiirto tehostetusta ravitsemustarpeesta tekonivelsairaalaan sisällytettiin malliin. Ravitsemusohjausmallista laadittiin kaksiosainen koulutussisältö, joka tähtää ravitsemus-ohjausmallin käyttöönottoon. Koulutussisällön selkeyttä, perusteltavuutta, johdonmukaisuutta, motivoivuutta ja koulutuksen tuomaa osaamista kartoitettiin henkilöstölle suunnatulla pilottikyselyllä.
Ravitsemusohjausmalli ja sen käyttöönottoon tähtäävä koulutussisältö on siirrettävissä laajemminkin käyttöön maamme eri hyvinvointialueille. Ravitsemusohjausmallin käyttö turvaa yksilölähtöisyyttä, taloudellisuutta, laatua ja potilaiden välistä tasa-arvoa.