Sinimailasen perustamistapojen ja talvehtimisen vertailu multamaalla
Lehtimäki, Samuel; Ojala, Saku (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933907
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933907
Tiivistelmä
Sinimailasen viljely Suomessa on vähäistä sinimailasen huonon talvehtimisen takia. Sinimailanen kuitenkin kiinnostaa kasvina sen maanparannusominaisuuksien ja typensidonnan vuoksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä perustamistapa olisi paras sinimailasen talvehtimisen kannalta multamaalla. Opinnäytetyön lähtökohtana on vuonna 2023 perustettu sinimailaskasvusto, joka perustettiin Etelä-Pohjanmaalle Teuvan Luovankylään 0,84 hehtaarin koelohkolle. Sinimailasta suositellaan viljeltäväksi karkeilla mailla ja rinnemailla. Tässä kokeessa tutkittiin, voiko sinimailanen kuitenkin menestyä multamaalla, jossa on matala pH ja huono viljavuus.
Koelohko jaettiin neljään koejäseneen, jotka olivat ilman karjanlantaa ja suojaviljaa perustettu sinimailasnurmiseos (koejäsen 1), karjanlannalla perustettu sinimailasnurmiseos ilman suojaviljaa (koejäsen 2), karjanlannalla ja suojaviljalla perustettu sinimailasnurmiseos (koejäsen 3) sekä suojaviljaan perustettu sinimailasnurmiseos ilman karjanlantaa (koejäsen 4). Kaikilla koejäsenillä käytettiin nurmiseosta, joka koostui seuraavista nurmikasveista: ruokonata-timoitei seos 25 %/75 % (20 kg/ha) ja sinimailanen Jögeva 118 (9,2 kg/ha). Kahdella koejäsenellä käytettiin nurmiseoksen lisäksi suojaviljana Avetron kauraa (80 kg/ha). Sinimailasen talvehtimisen onnistumista mitattiin kehikkomenetelmällä.
Sinimailanen talvehti heikosti talven 2023–2024 aikana. Parhaiten talvesta selvisi karjanlannalla ilman suojaviljaa perustettu sinimailasnurmiseos. Muilla koejäsenillä sinimailasta ei havaittu juuri lainkaan. Koelohkolla havaittiin, että karjanlannalla perustetun sinimailasnurmiseoksen ilman suojaviljaa eli koejäsenen 2 sisällä oli 0,5 m korkeampi kohta muuhun koelohkoon nähden. Korkean kohdan pinta-ala on noin 2 aaria. Näiden havaintojen pohjalta pääteltiin, että sinimailasen menestyminen tässä kohdassa johtuu korkeuserosta, ei perustamistavasta.
Tällä kokeella ei pystytty täysin osoittamaan, mikä perustamistapa on paras sinimailasen talvehtimisen kannalta. Sinimailasen huono talvehtiminen ja koelohkon korkeuserot vääristivät tuloksia. Sinimailasen perustamistapojen vaikutuksesta talvehtimiseen pitäisi tehdä tutkimusta suuremmalla koelohkolla, jossa on hyvä viljavuus, jotta sinimailasen talvehtimiselle olisi paremmat edellytykset ja tuloksia olisi helpompi vertailla keskenään.
Koelohko jaettiin neljään koejäseneen, jotka olivat ilman karjanlantaa ja suojaviljaa perustettu sinimailasnurmiseos (koejäsen 1), karjanlannalla perustettu sinimailasnurmiseos ilman suojaviljaa (koejäsen 2), karjanlannalla ja suojaviljalla perustettu sinimailasnurmiseos (koejäsen 3) sekä suojaviljaan perustettu sinimailasnurmiseos ilman karjanlantaa (koejäsen 4). Kaikilla koejäsenillä käytettiin nurmiseosta, joka koostui seuraavista nurmikasveista: ruokonata-timoitei seos 25 %/75 % (20 kg/ha) ja sinimailanen Jögeva 118 (9,2 kg/ha). Kahdella koejäsenellä käytettiin nurmiseoksen lisäksi suojaviljana Avetron kauraa (80 kg/ha). Sinimailasen talvehtimisen onnistumista mitattiin kehikkomenetelmällä.
Sinimailanen talvehti heikosti talven 2023–2024 aikana. Parhaiten talvesta selvisi karjanlannalla ilman suojaviljaa perustettu sinimailasnurmiseos. Muilla koejäsenillä sinimailasta ei havaittu juuri lainkaan. Koelohkolla havaittiin, että karjanlannalla perustetun sinimailasnurmiseoksen ilman suojaviljaa eli koejäsenen 2 sisällä oli 0,5 m korkeampi kohta muuhun koelohkoon nähden. Korkean kohdan pinta-ala on noin 2 aaria. Näiden havaintojen pohjalta pääteltiin, että sinimailasen menestyminen tässä kohdassa johtuu korkeuserosta, ei perustamistavasta.
Tällä kokeella ei pystytty täysin osoittamaan, mikä perustamistapa on paras sinimailasen talvehtimisen kannalta. Sinimailasen huono talvehtiminen ja koelohkon korkeuserot vääristivät tuloksia. Sinimailasen perustamistapojen vaikutuksesta talvehtimiseen pitäisi tehdä tutkimusta suuremmalla koelohkolla, jossa on hyvä viljavuus, jotta sinimailasen talvehtimiselle olisi paremmat edellytykset ja tuloksia olisi helpompi vertailla keskenään.