Lähihoitajasta sosionomiksi avoimen väylän kautta: Kymenlaakson hyvinvointialueen työntekijöiden kokemuksia työnantajan tarjoamasta tuesta opintojen ja työn yhteensovittamiseen

Abstract

Sosionomeista on valtakunnallisesti pulaa, ja sosiaalialan veto- ja pitovoima nousevat säännöllisesti julkiseen keskusteluun. Kymenlaakson hyvinvointialueen yksi keino vastata työntekijätarpeeseen on kouluttaa jo hyvinvointialueella työskenteleviä lähihoitajia sosionomeiksi avoimen ammattikorkeakoulun tarjoamien väyläopintojen kautta. Kymenlaaksossa koulutuskumppanina toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK. Väyläopinnoissa opiskelija suorittaa ensimmäisen vuoden opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa ja suoritettujen opintopisteiden sekä opintomenestyksen perusteella hänet voidaan valita tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa. Kymenlaakson hy-vinvointialue tukee opintoja erilaisin tavoin, kuten tarjoamalla palkallisia koulutusvapaita. Opiskelijoiden tukena on myös tutor.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opiskelijat kokevat työnantajan tarjoaman tuen työn ja opintojen yhteensovittamiseen sekä luoda ehdotuksia olemassa olevien käytänteiden ja tukitapojen kehittämiseksi. Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin haastattelemalla sekä Webropol-kyselylomakkeella lokakuun 2023 ja toukokuun 2024 välillä. Ajanjaksolla Kymenlaakson hyvinvointialueella opiskeli 45 väyläopiskelijaa kolmessa eri aikaan aloittaneessa ryhmässä. Tutkimuksen oli tarkoitus perustua kokonaan haastatteluihin, mutta haastateltavien löytäminen osoittautui odotettua hankalammaksi, ja siksi tutkimuksen pääasiallinen aineistonkeruumenetelmä on Webropol-kysely.

Tutkimuksen mukaan valtaosa opiskelijoista opiskelee, koska haluaa kehittää itseään ja oppia uutta. Toisena isona syynä oli positiivinen palkkakehitys. Suurin osa on tyytyväisiä työnantajan tarjoamaan tukeen opintojen ja työn yhteensovittamiseksi. Erityisesti opiskelijatutorin tarjoamaa tukea sekä käytännön kysymyksissä että ryhmäytymisen mahdollistajana kiitettiin. Kehittämiskohteeksi nousi opintoihin kuuluvien työharjoittelujen palkallisuus/palkattomuus. Kaikki opiskelijat ovat hyvinvointialueen työntekijöitä, joten työharjoittelumahdollisuuksia tulisi kehittää niin, että harjoittelut voisi suorittaa pääsääntöisesti palkallisina. Lisäksi nostettiin esiin aikatauluhaasteita tapaamisten suhteen. Tutkimuksen luotettavuuden haasteena on pieni otanta ja pieni vastausprosentti.