Kirjanpainajatuhot huomioiva virkistysmetsän hoitosuunnitelma
Heinonen, Kalle (2024)
Heinonen, Kalle
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120934077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120934077
Tiivistelmä
Tässä työssä laadittiin metsänhoitosuunnitelma Kangasalan kaupungin omistamille metsäalueille Hampun osayleiskaava-alueelle. Alueella on havaittu kirjanpainajan (Ips typographus) aiheuttamia tuhoja, jotka ovat viime vuosina yleistyneet muuallakin kaupungin omistamissa metsissä. Metsäsuunnitelmassa keskitytään tulevien kirjanpainajatuhojen minimointiin. Suunnitelman laatimisessa on haettu vaikutteita eri kaupunkien toteuttamista kirjanpainajatuhojen torjuntaan liittyvistä toimintatavoista, ja esimerkkeinä ovat Helsinki sekä Tampere. Suunnittelussa otettiin huomioon myös liito-oravan (Pteromys volans) esiintyminen lähialueilla, kaupungin omat tavoitteet ja kaupunkistrategia, alueen kaavoitus, lakisäädökset sekä alueen läpi kulkeva ulkoilureitti virkistysmahdollisuuksineen. Huomioon on otettu myös virkistysmetsien metsänhoitosuositukset.
Suunnittelun aineistona on käytetty opinnäytetyön kirjoittajan omia maastohavaintoja sekä avointa metsävaratietoa. Suunnitelma sisältää hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä sekä muutamia metsätaloutta sivuavia toimenpiteitä. Nämä muut toimenpiteet liittyivät pienvesikohteisiin ja alueen turvallisuuteen sekä virkistysarvoihin.
Metsäsuunnitelman kuviot ovat pääasiassa melko pieniä pinta-alaltaan, minkä vuoksi vaihtoehtona kirjanpainajatuhojen torjunnalle on myös olla tekemättä yhtään mitään. Kirjanpainaja tuottaa metsään monimuotoisuuden kannalta arvokasta lahopuuta ja alue uudistuu luontaisesti ilman ihmisen tekemiä toimenpiteitä.
Työn tuotoksena saatiin kuviokohtainen metsäsuunnitelma kymmeneksi vuodeksi. Alueen merkittävimmät kirjanpainajakohteet kartoitettiin sekä alueelle laadittiin suuntaa antava RAMS-kunnossapitoluokitus. Kirjanpainajatuhot ovat kasvava ongelma ilmastonlämpenemisen sekä Suomen metsien kuusivaltaisuuden myötä. Kunnat sekä niiden asukkaat ovat viime vuosina havahtuneet virkistysmetsien huonokuntoisuuteen ja on mielestäni hienoa, että kunnat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kirjanpainajatuhojen torjumiseksi.
Tulevaisuudessa kirjanpainajatuhojen torjunnan hyödyllisyyttä virkistysmetsissä olisi hyvä selvittää. Tällä hetkellä aktiivisesta tuhojen torjunnasta on hyvin vastakkaisia mielipiteitä.
Suunnittelun aineistona on käytetty opinnäytetyön kirjoittajan omia maastohavaintoja sekä avointa metsävaratietoa. Suunnitelma sisältää hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä sekä muutamia metsätaloutta sivuavia toimenpiteitä. Nämä muut toimenpiteet liittyivät pienvesikohteisiin ja alueen turvallisuuteen sekä virkistysarvoihin.
Metsäsuunnitelman kuviot ovat pääasiassa melko pieniä pinta-alaltaan, minkä vuoksi vaihtoehtona kirjanpainajatuhojen torjunnalle on myös olla tekemättä yhtään mitään. Kirjanpainaja tuottaa metsään monimuotoisuuden kannalta arvokasta lahopuuta ja alue uudistuu luontaisesti ilman ihmisen tekemiä toimenpiteitä.
Työn tuotoksena saatiin kuviokohtainen metsäsuunnitelma kymmeneksi vuodeksi. Alueen merkittävimmät kirjanpainajakohteet kartoitettiin sekä alueelle laadittiin suuntaa antava RAMS-kunnossapitoluokitus. Kirjanpainajatuhot ovat kasvava ongelma ilmastonlämpenemisen sekä Suomen metsien kuusivaltaisuuden myötä. Kunnat sekä niiden asukkaat ovat viime vuosina havahtuneet virkistysmetsien huonokuntoisuuteen ja on mielestäni hienoa, että kunnat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kirjanpainajatuhojen torjumiseksi.
Tulevaisuudessa kirjanpainajatuhojen torjunnan hyödyllisyyttä virkistysmetsissä olisi hyvä selvittää. Tällä hetkellä aktiivisesta tuhojen torjunnasta on hyvin vastakkaisia mielipiteitä.