Indirect storytelling in video games

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin eri menetelmiä kertoa ja kehittää videopelin tarinaa epäsuorasti. Opinnäytetyössä esiteltiin muutamia keinoja kertoa tarinoita epäsuorasti ja tutkittiin miten nämä keinot mahdollisesti parantavat videopeliä.

Työssä analysoitiin videopeliympäristöjä, hahmojen persoonallisuuksia, suhdedynamiikoita ja yksityiskohtia suunnittelussa. Siinä selvitettiin tarinoiden rakentumista eri elementtien avulla. Lisäksi pohditaan, miksi tiettyjä asioita on päätetty joko näyttää tai jättää näyttämättä pelaajalle ja mikä tekee yksityiskohdista tarinallisesti merkittäviä. Työssä myös tutkitaan videopelejen erityyppisiä, piilotettuja ominaisuuksia.

Johtopäätöksenä todettiin, että pienimmilläkin yksityiskohdilla voi olla suuri merkitys videopelin tarinassa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa luoda tarinaa videopeliin. Peliala kasvaa koko ajan, ja pelinkehittäjä voi käyttää lukuisia eri keinoja tarinankerronnassa. Tärkeintä on löytää keinoja pitää tarina yhtenäisenä ja kertoa se pelaajalle luontevasti.

The objective of this thesis is to study different ways of indirectly building up the story of a video game. while this thesis doesn't cover every way of indirectly telling the story, it does cover many and what I consider my favourite methods of storytelling.

This thesis uses the methods of analyzing the surroundings, character personalities, social dynamics, design details and choices, theorycrafting, and focusing on the question: why? Why is something shown, why is something chosen to not be seen, why does a detail exist form a storytelling point of view. All of those detail choices add up to building the depth and atmosphere of a story.

This thesis also covers the use of easter eggs in video games and how they may affect the story of said game.