Tekoälyn soveltaminen rekrytoinnissa lainsäädännön näkökulmasta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin tekoälysovellusten implementoinnin vaikutuksia työnhakijoiden oikeusasemaan rekrytoinnissa. Tekoälyn käyttäminen osana rekrytointiprosessin osa-alueiden tehostamista on nopeasti yleistyvä ilmiö, jossa rekrytointiin liittyvien toimintojen ja päätösten tekemistä siirretään pois ihmisten käsistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli nostaa esille tähän liittyviä mahdollisia ongelmakohtia, kun asiaa tarkastellaan rekrytointia koskevan lainsäädännön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja tarkastelu jaettiin teemoittain yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon sekä tietosuojaan.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tekoälyn käyttäminen rekrytoinnissa mahdollistaa monenlaiset tilanteet, joissa työnhakijoiden yhdenvertaisuuteen ja tietosuojaan liittyvät oikeudet vaarantuvat. Suomessa ihmisten yhdenvertaisista oikeuksista ja tasa-arvon edistämisestä työelämän kontekstissa säännellään useissa eri kansallisissa yleis- ja erityislaeissa. Tietosuojan kannalta tärkein lainsäädäntö löytyy EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta, jota myös tarkennetaan kansallisella lainsäädännöllä. Tutkimusta tehdessä selvisi, että tekoälyltä puuttuu ihmisenkaltainen kontekstuaalinen ymmärrys, joka osaa rajata laissa kielletyin perustein tapahtuvan päätöksenteon, sisällöntuottamisen tai henkilötietojen käsittelyn sen toiminnan ulkopuolelle. Jos tekoälyn algoritmien ohjelmoinnissa ei ole otettu rekrytointia koskevaa lainsäädäntöä huomioon tai algoritmeille syötetty tieto on vajavaista, puolueellista tai sisältää kiellettyjä ominaisuuksia, voi tekoälyä rekrytoinnissa hyödyntävä taho syyllistyä useisiin lainvastaisiin menettelyihin.

Tutkimustuloksesta voidaan päätellä, että tekoälyn soveltaminen rekrytoinnissa vaatii uutena ilmiönä tarkempaa selvitystä siitä, miten työnantajat voivat varmistua työnhakijoiden perusoikeuksien kunnioittamisesta tekoälyä käytettäessä. Tarkempaa jatkotutkimusta voidaan ohjata esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen ja oikeustieteen alojen suuntaan. Kehitysehdotuksena mainittiin ongelmakohdista laadittavat ohjeistukset organisaatioissa, joissa tekoälyä käytetään rekrytoinnissa, sekä niihin perustuvien standardien luominen ja näiden noudattamisen valvonta.

The objective of this thesis was to find out how using AI in recruitment can affect jobseekers’ legal rights regarding their equality and data protection. Software containing AI is taking over working life internationally and it has also been introduced to multiple aspects of the recruitment process in different kinds of organizations. This study was carried out as an integrative literature review.

In the study, it was found that implementing AI tools to recruitment can create many problematic and possibly illegal situations and outcomes. Equality as a basic right in working life is protected by regulation from many different general and special laws in Finland. Data protection is mostly regulated in the EU General Data Protection Regulation but there is also national legislation that further elaborates on data protection rights.

The result of the study implied that AI does not have the capability to reliably rule out features in its decision-making, content creation and data processing that could compromise the legal rights of jobseekers. This suggests that using AI in recruitment could lead to employers being guilty of multiple types of illegal conduct. Further studies should be made to ensure that people’s basic rights in job seeking are respected.