Todistajan kuuleminen käräjäoikeudessa
Lång, Annika (2024)
Lång, Annika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034350
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan rikosoikeudenkäynnissä tapahtuvaa todistamista ja sitä, milloin tämä voi tapahtua etäyhteyden välityksellä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tilanteet, milloin puhelinkuuleminen ja yksityinen yhteys soveltuu todistajan kuulemiseen.
Tutkimuksessa aihetta tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen kautta: Mikä on pääperiaate ja käytäntö todistajan kuulemisessa käräjäoikeuden istunnossa? Milloin puhelinkuulemista tai yksityistä yhteyttä voidaan käyttää? Nämä kysymykset ratkaistaan teoriaosuuden kirjallisuuskatsauksen ja tutkimuksessa toteutetun kyselyn tulosten perusteella. Kysely on toteutettu valtakunnallisena kyselynä, johon on pyydetty vastauksia rikosasioita käsitteleviltä tuomareilta kaikista Suomen käräjäoikeuksista.
Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja laadullisia analysointimenetelmiä. Laadullinen tutkimusote soveltuu tutkimuksiin, joissa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä syvällisemmin. Tutkimuksen tuloksia on analysoitu teemoittelemalla, koodaamalla ja luokittelemalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etäyhteydellä todistamiseen liittyy vielä paljon haasteita. Suurimpana ongelmana koettiin tekniset ongelmat, kuten laitteiden toimivuus ja kuuluvuus ongelmat. Tulosten perusteella etäyhteydellä todistamiseen säädetyt lisäedellytykset nähtiin tietyiltä osin turhina, ja selkeästi asiasta säätävään lain pykälään kaivataan muutosta.
Tärkeimpiä kehityskohteita tulosten perusteella ovat videoneuvotteluhuoneiden ja henkilökunnan koulutuksen lisääminen. Tuomioistuimet tarvitsevat yhtenäiset käytännöt etäyhteydellä todistamiseen, jotta kaikissa tuomioistuimissa videoneuvotteluhuoneeseen tulevat todistajat saavat samanlaiset ohjeet riippumatta siitä, mihin käräjäoikeuteen he saapuvat.
Tutkimuksessa aihetta tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen kautta: Mikä on pääperiaate ja käytäntö todistajan kuulemisessa käräjäoikeuden istunnossa? Milloin puhelinkuulemista tai yksityistä yhteyttä voidaan käyttää? Nämä kysymykset ratkaistaan teoriaosuuden kirjallisuuskatsauksen ja tutkimuksessa toteutetun kyselyn tulosten perusteella. Kysely on toteutettu valtakunnallisena kyselynä, johon on pyydetty vastauksia rikosasioita käsitteleviltä tuomareilta kaikista Suomen käräjäoikeuksista.
Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja laadullisia analysointimenetelmiä. Laadullinen tutkimusote soveltuu tutkimuksiin, joissa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä syvällisemmin. Tutkimuksen tuloksia on analysoitu teemoittelemalla, koodaamalla ja luokittelemalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etäyhteydellä todistamiseen liittyy vielä paljon haasteita. Suurimpana ongelmana koettiin tekniset ongelmat, kuten laitteiden toimivuus ja kuuluvuus ongelmat. Tulosten perusteella etäyhteydellä todistamiseen säädetyt lisäedellytykset nähtiin tietyiltä osin turhina, ja selkeästi asiasta säätävään lain pykälään kaivataan muutosta.
Tärkeimpiä kehityskohteita tulosten perusteella ovat videoneuvotteluhuoneiden ja henkilökunnan koulutuksen lisääminen. Tuomioistuimet tarvitsevat yhtenäiset käytännöt etäyhteydellä todistamiseen, jotta kaikissa tuomioistuimissa videoneuvotteluhuoneeseen tulevat todistajat saavat samanlaiset ohjeet riippumatta siitä, mihin käräjäoikeuteen he saapuvat.