Ikääntyneiden vajaaravitsemusriskin tunnistaminen terveydenhoitajan vastaanotolla : MNA-mittarin käyttöönotto avoterveydenhuollossa
Salin, Anu (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034374
Tiivistelmä
Kehittämisprojektin tavoitteina oli lisätä terveydenhoitajien osaamista ikääntyneiden asiakkaiden vajaaravitsemusriskin tunnistamisessa sekä parantaa ikääntyneiden ravitsemustilaa tunnistamalla siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli MNA-mittarin käyttöönotto osaksi hoitotyötä.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämisprojektina ja se sisälsi kaksi eri tutkimusosiota. Tulosten perusteella 27,2%:lla ikääntyneistä asiakkaista riski vajaaravitsemukselle oli kasvanut. Ikä tai sukupuoli eivät lisänneet vajaaravitsemusriskiä. Terveydenhoitajista 55% koki mittarin auttavan vajaaravitsemusriskin tunnistamisessa ja 82% ilmoitti osaavansa hyödyntää MNA-mittaria asiakastyössä.
Tämän kehittämisprojektin tuotoksena toteutettiin prosessikuvaus vajaaravitsemusriskin tunnistamisesta terveydenhoitajan vastaanotolla.
Kehittämisprojektin tulokset antavat tärkeää tietoa ikääntyneiden vajaaravitsemusriskistä ja niitä voidaan hyödyntää avoterveydenhuollon suunnittelussa. The goals of the development project were to increase the skills of public health nurses in identifying the risk of malnutrition in elderly patients and to improve the nutritional status of the elderly by identifying the factors affecting it. In addition, the goal was to introduce the MNA-SF as part of nursing work.
The thesis was implemented as a research development project and it contained two different research sections. Based on the results, 27.2% of elderly patients had an increased risk of malnutrition. Neither age nor gender increased the risk of malnutrition. 55% of the public health nurses felt that the MNA-SF helped in identifying the risk of malnutrition. 82% of the nurses reported that they know how to use the MNA-SF in patient work. As an output of this development project was a process description of the use of the MN-SF in public health nurse´s office.
The results of the development project provide important information about the risk of malnutrition in the elderly and can be used in the planning of public healthcare.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämisprojektina ja se sisälsi kaksi eri tutkimusosiota. Tulosten perusteella 27,2%:lla ikääntyneistä asiakkaista riski vajaaravitsemukselle oli kasvanut. Ikä tai sukupuoli eivät lisänneet vajaaravitsemusriskiä. Terveydenhoitajista 55% koki mittarin auttavan vajaaravitsemusriskin tunnistamisessa ja 82% ilmoitti osaavansa hyödyntää MNA-mittaria asiakastyössä.
Tämän kehittämisprojektin tuotoksena toteutettiin prosessikuvaus vajaaravitsemusriskin tunnistamisesta terveydenhoitajan vastaanotolla.
Kehittämisprojektin tulokset antavat tärkeää tietoa ikääntyneiden vajaaravitsemusriskistä ja niitä voidaan hyödyntää avoterveydenhuollon suunnittelussa.
The thesis was implemented as a research development project and it contained two different research sections. Based on the results, 27.2% of elderly patients had an increased risk of malnutrition. Neither age nor gender increased the risk of malnutrition. 55% of the public health nurses felt that the MNA-SF helped in identifying the risk of malnutrition. 82% of the nurses reported that they know how to use the MNA-SF in patient work. As an output of this development project was a process description of the use of the MN-SF in public health nurse´s office.
The results of the development project provide important information about the risk of malnutrition in the elderly and can be used in the planning of public healthcare.