Tekoälyn hyödyntäminen radiologin työnkulussa
Simpanen, Hanna-Mari (2024)
Simpanen, Hanna-Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034415
Tiivistelmä
Tekoäly on tulossa terveydenhuoltoalalle yhä vahvemmin ja nopeammin. Radiologia on alana sellainen, josta löytyy monia erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä niin kuvatulkinnassa kuin kuvadatan parantamisessa. Vaikka tekoälystä puhutaan paljon, ei sen käyttö kuitenkaan ole vielä kaikille tuttua.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Terveystalolla on käytössä joitain tekoälysovelluksia, mutta pääasiassa niiden käyttö on vielä vähäistä. Tavoitteena oli selvittää Terveystalon radiologien kokemuksia tekoälysovelluksista sekä mitkä tekijät lisäävät ja toisaalta mitkä tekijät vähentävät tekoälysovellusten käyttöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Terveystalolle ehdotus siitä, mitä tekijöitä tulisi huomioida tekoälysovellusten hankinnoissa ja käyttöönotoissa, sekä millaisissa tutkimuksissa tai työnkulun osissa niitä kaivataan.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmätutkimuksena. Menetelminä käytettiin kyselyä sekä haastattelua, jolloin saatiin syvennettyä ja laajennettua saatuja vastauksia ja näkökulmia. Kysely suoritettiin toukokuussa 2024 ja siihen saatiin 15 vastausta. Elokuussa 2024 tutkimusta jatkettiin haastattelemalla kolmea radiologia. Määrällisen aineiston analysointiin käytettiin Microsoft Formsin ohjelmistoa ja laadullisen aineiston analyysina käytettiin teemoittelua.
Tärkeimmiksi tekoälyn käyttöä lisääviksi tekijöiksi löydettiin luotettavuus, helppokäyttöisyys sekä työnteon tehostuminen. Tärkeimmiksi vähentäviksi tekijöiksi löydettiin kyselyssä se, että tekoäly hidastaa työtä, sitä ei ole integroitu työnkulkuun hyvin ja se on monimutkainen käyttää. Haastattelussa korostettiin vähentävänä tekijänä lisäksi tekoälyn luotettavuutta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoälysovellusten on oltava luotettavia, helppokäyttöisiä ja hyvin integroituja työnkulkuun, jotta niitä käytettäisiin. Niiden halutaan tehostavan työntekoa, mikä ei onnistu, jos edellä mainitut tekijät eivät toteudu.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Terveystalolla on käytössä joitain tekoälysovelluksia, mutta pääasiassa niiden käyttö on vielä vähäistä. Tavoitteena oli selvittää Terveystalon radiologien kokemuksia tekoälysovelluksista sekä mitkä tekijät lisäävät ja toisaalta mitkä tekijät vähentävät tekoälysovellusten käyttöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Terveystalolle ehdotus siitä, mitä tekijöitä tulisi huomioida tekoälysovellusten hankinnoissa ja käyttöönotoissa, sekä millaisissa tutkimuksissa tai työnkulun osissa niitä kaivataan.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmätutkimuksena. Menetelminä käytettiin kyselyä sekä haastattelua, jolloin saatiin syvennettyä ja laajennettua saatuja vastauksia ja näkökulmia. Kysely suoritettiin toukokuussa 2024 ja siihen saatiin 15 vastausta. Elokuussa 2024 tutkimusta jatkettiin haastattelemalla kolmea radiologia. Määrällisen aineiston analysointiin käytettiin Microsoft Formsin ohjelmistoa ja laadullisen aineiston analyysina käytettiin teemoittelua.
Tärkeimmiksi tekoälyn käyttöä lisääviksi tekijöiksi löydettiin luotettavuus, helppokäyttöisyys sekä työnteon tehostuminen. Tärkeimmiksi vähentäviksi tekijöiksi löydettiin kyselyssä se, että tekoäly hidastaa työtä, sitä ei ole integroitu työnkulkuun hyvin ja se on monimutkainen käyttää. Haastattelussa korostettiin vähentävänä tekijänä lisäksi tekoälyn luotettavuutta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoälysovellusten on oltava luotettavia, helppokäyttöisiä ja hyvin integroituja työnkulkuun, jotta niitä käytettäisiin. Niiden halutaan tehostavan työntekoa, mikä ei onnistu, jos edellä mainitut tekijät eivät toteudu.