Toimintakelpoisuuden rajoittaminen edunvalvonnassa
Keränen, Susanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134687
Tiivistelmä
Edunvalvonnassa on asiakkaina eli päämiehinä sellaisia henkilöitä, joille on määrätty tietynlaisia rajoitustoimenpiteitä. Nämä toimenpiteet vaikuttavat päämiesten asioiden hoitoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten toimintakelpoisuudeltaan rajoitetut päämiehet näkyvät edunvalvontasihteerin työssä ja minkälaisiin haasteisiin edunvalvontasihteerit törmäävät rajoitettujen päämiesten asioiden hoidossa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimusaineistona työssä hyödynnettiin oikeudellisia lähteitä sekä haastattelumenetelmää. Oikeudelliset lähteet muodostuvat eri laeista, hallituksen esityksistä sekä oikeuskirjallisuudesta. Opinnäytetyön teoriaosuus koostettiin oikeudellisista lähteistä, kun taas empiirisessä osiossa haastateltiin Varsinais-Suomen edunvalvontatoimiston yleisiä edunvalvojia sekä edunvalvontasihteerejä. Haastattelut tapahtuivat kahdenkeskisinä haastattelukysymysten pohjalta.
Tutkimuksen tuloksena koettiin, etteivät rajoitetut päämiehet aina ole näkyvissä päivittäisessä työnteossa, poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Rajoitustoimenpiteiden koettiin olevan hyödyllisiä sellaisten päämiesten asioiden hoidossa, jotka toiminnallaan tekisivät omien etujensa vastaisia toimia. Lisäksi koulutuksen tarpeellisuus yhteistyötahoille ja edunvalvonnan henkilöstölle rajoitetuista päämiehistä sekä heidän asioiden hoitamisesta koettiin tarpeelliseksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimusaineistona työssä hyödynnettiin oikeudellisia lähteitä sekä haastattelumenetelmää. Oikeudelliset lähteet muodostuvat eri laeista, hallituksen esityksistä sekä oikeuskirjallisuudesta. Opinnäytetyön teoriaosuus koostettiin oikeudellisista lähteistä, kun taas empiirisessä osiossa haastateltiin Varsinais-Suomen edunvalvontatoimiston yleisiä edunvalvojia sekä edunvalvontasihteerejä. Haastattelut tapahtuivat kahdenkeskisinä haastattelukysymysten pohjalta.
Tutkimuksen tuloksena koettiin, etteivät rajoitetut päämiehet aina ole näkyvissä päivittäisessä työnteossa, poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Rajoitustoimenpiteiden koettiin olevan hyödyllisiä sellaisten päämiesten asioiden hoidossa, jotka toiminnallaan tekisivät omien etujensa vastaisia toimia. Lisäksi koulutuksen tarpeellisuus yhteistyötahoille ja edunvalvonnan henkilöstölle rajoitetuista päämiehistä sekä heidän asioiden hoitamisesta koettiin tarpeelliseksi.