Fenolisten yhdisteiden tuottaminen mikrolevillä
Ratilainen, Essi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134588
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksen oli tutkia kahden eri mikrolevän Euglena graciliks ja Selenastrum sp. -mikrolevien potentiaalia tuottaa fenolisia yhdisteitä valituissa olosuhteissa ja ravinneliuoksissa. Näitä mikrolevien tuottamia toissijaisia aineenvaihduntatuotteita haluttaisiin mahdollisesti hyödyntää kosmetiikkateollisuuden raaka-aineina tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti pyrkimys olisi korvata keinotekoiset raaka-aineet, uusiutuvilla, luonnollisilla ja ympäristöystävällisillä raaka-aineilla. Tähän ongelmaan mikrolevillä voisi olla valtavasti potentiaalia, mutta tutkimusta mikrolevien tuottamista toissijaisista aineenvaihduntatuotteista on tehty vielä todella vähän.
Tämä tutkimus tehtiin HAMK Bio-tutkimusyksikölle osana FarKos-hanketta. Työ suoritettiin Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun laboratorioissa Hämeenlinnassa. Tutkimukseen valittiin kaksi mikrolevää E. gracilis sekä Selenastrum sp. E. gracilis kasvatettiin kahdessa eri ravinneliuoksessa; modified Hutnerissa sekä modified Cramer & Myersissä (C&M). Selenastrum sp. kasvatettiin MWC-ravinneliuoksessa. Kasvatus tehtiin kolmessa eri olosuhdekaapissa, joissa muut olosuhteet olivat samat paitsi valointensiteetti, joka oli kaapissa 1: 50 µmol/m2/s, kaapissa 2: 150 µmol/m2/s ja kaapissa 3: 250 µmol/m2/s.
Kasvatuksen jälkeen näytteistä tutkittiin klorofyllit, karotenoidit sekä kokonaisfenolit. Työn tarkoituksen oli selvittää millä levälajilla ja missä olosuhteissa saataisiin paras tulos kokonaisfenolien osalta. Parhaaseen tulokseen päästiin E. graciliksella, Hutner-ravinneliuoksella, kun tulokset suhteutettiin koko kasvatuksen aikana muodostuneeseen, kuivattuun leväbiomassaan. Tulokseksi saatiin noin 24 mg GAE/l. Tutkimuksen aikana C&M-ravinneliuos ei kuitenkaan toiminut oletetulla tavalla, joten sen tulokset eivät välttämättä ole luotettavia.
Tämä opinnäytetyö on yksi harvoista tutkimuksista kokonaisfenolien osalta, joka on tehty tässä työssä käytetyillä mikrolevillä. Koska aihetta on tutkittu niin vähän, oli tuloksia vaikea verrata aikaisemin saatuihin tuloksiin. Tutkimusta tarvitaan siis paljon lisää, jotta nähtäisiin ovatko tulokset luotettavia ja todellisia. Tulevaisuudessa tutkimusta tehdään kuitenkin toivottavasti lisää, koska mikrolevät voisivat sisältää paljon käyttämätöntä potentiaalia eri aloille.
Tämä tutkimus tehtiin HAMK Bio-tutkimusyksikölle osana FarKos-hanketta. Työ suoritettiin Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun laboratorioissa Hämeenlinnassa. Tutkimukseen valittiin kaksi mikrolevää E. gracilis sekä Selenastrum sp. E. gracilis kasvatettiin kahdessa eri ravinneliuoksessa; modified Hutnerissa sekä modified Cramer & Myersissä (C&M). Selenastrum sp. kasvatettiin MWC-ravinneliuoksessa. Kasvatus tehtiin kolmessa eri olosuhdekaapissa, joissa muut olosuhteet olivat samat paitsi valointensiteetti, joka oli kaapissa 1: 50 µmol/m2/s, kaapissa 2: 150 µmol/m2/s ja kaapissa 3: 250 µmol/m2/s.
Kasvatuksen jälkeen näytteistä tutkittiin klorofyllit, karotenoidit sekä kokonaisfenolit. Työn tarkoituksen oli selvittää millä levälajilla ja missä olosuhteissa saataisiin paras tulos kokonaisfenolien osalta. Parhaaseen tulokseen päästiin E. graciliksella, Hutner-ravinneliuoksella, kun tulokset suhteutettiin koko kasvatuksen aikana muodostuneeseen, kuivattuun leväbiomassaan. Tulokseksi saatiin noin 24 mg GAE/l. Tutkimuksen aikana C&M-ravinneliuos ei kuitenkaan toiminut oletetulla tavalla, joten sen tulokset eivät välttämättä ole luotettavia.
Tämä opinnäytetyö on yksi harvoista tutkimuksista kokonaisfenolien osalta, joka on tehty tässä työssä käytetyillä mikrolevillä. Koska aihetta on tutkittu niin vähän, oli tuloksia vaikea verrata aikaisemin saatuihin tuloksiin. Tutkimusta tarvitaan siis paljon lisää, jotta nähtäisiin ovatko tulokset luotettavia ja todellisia. Tulevaisuudessa tutkimusta tehdään kuitenkin toivottavasti lisää, koska mikrolevät voisivat sisältää paljon käyttämätöntä potentiaalia eri aloille.