Vastaanottopalveluihin tulevien yhteydenottojen tarkastelu Pirkanmaan hyvinvointialueella

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin vastaanottopalveluihin tulevia yhteydenottoja Pirkanmaan hyvinvointialueella. Työn taustalla oli tarve kartoittaa yhteydenottojen nykytilaa sekä tuottaa tietoa vastaanottopalveluiden tiedolla johtamisen tueksi. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalvelut ja se toteutettiin Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla (Hoppu2) -hankkeen toimesta. Tutkimustehtävänä oli analysoida vastaanottopalveluihin tehtyjen yhteydenottojen määriä ja syitä sekä selvittää miten yhteydenotot saatiin käsiteltyä. Tammikuussa 2024 toteutetussa vastaavassa kartoituksessa nousi esiin sisäinen kysyntä, jota ilmeni, kun asiakasta oli pyydetty olemaan uudelleen yhteydessä esimerkiksi kysyäkseen tutkimustuloksia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan jatkokehittää toimintamalleja, joilla tarpeettomia yhteydenottoja voidaan vähentää.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa vertailuna käytettiin tammikuussa 2024 vastaanottopalveluihin tehdyn yhteydenottokartoituksen tuloksia. Aineisto kerättiin yhden päivän aikana kaikista yhteydenotoista vastaanottopalveluiden yhteydenottokanaviin. Täytettyjä lomakkeita palautui 3695. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja tulokset esitettiin numeerisina ja graafisina esityksinä. Lisäksi lomakkeen laadulliset vastaukset luokiteltiin.

Tulokset osoittivat, että yleisimmät yhteydenottosyyt ovat pysyneet melko samoina kuin tammikuussa. Yleisimpiä yhteydenottosyitä ovat akuutisti ilmaantuneet sairaudet ja oireet, joista infektiot ovat merkittävästi yleisempiä kuin muut syyt. Tulokset osoittivat sisäisen kysynnän vähentyneen, mutta tämän kohdalla toimipaikkakohtaisten erojen olevan suuria. Yhteydenotoista merkittävä osa saatiin käsiteltyä etänä kyseisen yhteydenoton aikana ja lääkärin konsultaatio edisti asian käsittelyä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että valtaosa yhteydenotoista on tarkoituksen mukaisia, mutta toimintatapoja kehittämällä voidaan tarpeettomia yhteydenottoja vähentää ja resursseja kohdentaa. Tämä säästää sekä ammattilaisen, että asiakkaan aikaa. Tiedolla johtamisen merkitys korostuu toimintatapojen jatkokehittämisessä ja käyttöönotossa.