Ensihoidon tehtävien laadun seurantakriteerit: laatumittariston luominen rintakivun ja aivoverenkiertohäiriöiden hoidon laadun arviointiin
Pajukoski, Tanja (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121234995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121234995
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää mittaristo, joka mahdollistaa Etelä-Savon hyvinvointialueen ensihoidon laadun systemaattisen arvioinnin. Tämä työ vastaa tarpeeseen parantaa ensihoidon palveluiden laatua ja tehokkuutta noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön säädöksiä palveluiden laadun seurannasta. Tavoitteena on mahdollistaa ensihoidon laadun arviointi mittarilla, joka perustuu siihen, kuinka hyvin ensihoidossa noudatetaan annettuja hoito-ohjeita. Tämä mahdollistaa laadun jatkuvan seurannan, kehittämisen ja dokumentoinnin.
Työ toteutettiin hyödyntäen palvelumuotoilun tuplatimanttimallia, joka sisälsi vaiheet tarpeiden kartoituksesta määrittämiseen, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Aluksi määriteltiin toimeksiantajan kanssa yhteinen näkemys mittarista. Tämän jälkeen suoritettiin laaja tiedonhaku laadusta ja sen mittaamisesta ensihoidossa, minkä jälkeen aineisto analysoitiin systemaattisesti. Kehittämisvaiheessa hoito-ohjeet operationalisoitiin ja näistä väittämistä luotiin laatumittarit, jotka perustuvat yleisiin ensihoidon hoitosuosituksiin sekä Eloisan omiin suosituksiin. Kehitetyt mittarit keskittyvät erityisesti ensihoidon tehtäväkoodeihin 704 (rintakipu) ja 706 (aivoverenkiertohäiriö).
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt laatumittaristo tarjoaa hyödyllisen työkalun ensihoidon laadun arviointiin ja kehittämiseen. Ensihoidon ammattilaiset voivat hyödyntää mittaristoa laadun seurantaan ja parantamiseen, mikä tukee jatkuvaa ammatillista kehitystä ja potilasturvallisuutta.
Lopullisen arvioinnin tulosten mukaan mittaristo on selkeä ja johdonmukainen, ja se kattaa kaikki tarpeelliset ulottuvuudet arvioitavan ilmiön kannalta. Väittämät mittarissa olivat selkeästi määriteltyjä ja tukevat hyvin mittarin tarkoitusta. Erityisesti väittämien looginen ja johdonmukainen rakenne tukee mittarin käyttöä arvioinnin välineenä. Kokonaisuudessaan mittari arvioitiin toimivaksi työkaluksi ensihoidon laadun arviointiin ja parantamiseen.
Jatkokehittämisehdotuksena on ottaa mittari käyttöön ja tehdä laadun arviointia. Lisäksi mittaristoa voisi kehittää digitaaliseen muotoon, mikä mahdollistaisi joustavamman ja reaaliaikaisemman laadun arvioinnin. Tämä parantaisi järjestelmän käytettävyyttä ja tehokkuutta sekä tarjoaisi arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.
Työ toteutettiin hyödyntäen palvelumuotoilun tuplatimanttimallia, joka sisälsi vaiheet tarpeiden kartoituksesta määrittämiseen, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Aluksi määriteltiin toimeksiantajan kanssa yhteinen näkemys mittarista. Tämän jälkeen suoritettiin laaja tiedonhaku laadusta ja sen mittaamisesta ensihoidossa, minkä jälkeen aineisto analysoitiin systemaattisesti. Kehittämisvaiheessa hoito-ohjeet operationalisoitiin ja näistä väittämistä luotiin laatumittarit, jotka perustuvat yleisiin ensihoidon hoitosuosituksiin sekä Eloisan omiin suosituksiin. Kehitetyt mittarit keskittyvät erityisesti ensihoidon tehtäväkoodeihin 704 (rintakipu) ja 706 (aivoverenkiertohäiriö).
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt laatumittaristo tarjoaa hyödyllisen työkalun ensihoidon laadun arviointiin ja kehittämiseen. Ensihoidon ammattilaiset voivat hyödyntää mittaristoa laadun seurantaan ja parantamiseen, mikä tukee jatkuvaa ammatillista kehitystä ja potilasturvallisuutta.
Lopullisen arvioinnin tulosten mukaan mittaristo on selkeä ja johdonmukainen, ja se kattaa kaikki tarpeelliset ulottuvuudet arvioitavan ilmiön kannalta. Väittämät mittarissa olivat selkeästi määriteltyjä ja tukevat hyvin mittarin tarkoitusta. Erityisesti väittämien looginen ja johdonmukainen rakenne tukee mittarin käyttöä arvioinnin välineenä. Kokonaisuudessaan mittari arvioitiin toimivaksi työkaluksi ensihoidon laadun arviointiin ja parantamiseen.
Jatkokehittämisehdotuksena on ottaa mittari käyttöön ja tehdä laadun arviointia. Lisäksi mittaristoa voisi kehittää digitaaliseen muotoon, mikä mahdollistaisi joustavamman ja reaaliaikaisemman laadun arvioinnin. Tämä parantaisi järjestelmän käytettävyyttä ja tehokkuutta sekä tarjoaisi arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.