Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen ja torjuminen sosiaalisessa mediassa: Käyttäjien kokemukset ja haasteet
Jukonen, Liina (2024)
Jukonen, Liina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235011
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee informaatiovaikuttamista digitaalisessa ympäristössä, erityisesti sosiaalisen median ja uutisalustojen roolia disinformaation ja misinformaation levittämisessä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Disinformaatio Yhdistys, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta informaatiovaikuttamisesta ja tarjota käytännön työkaluja sen torjumiseksi. Työn tavoitteena oli tutkia, miten loppukäyttäjät havaitsevat informaatiovaikuttamisen digitaalisessa ympäristössä ja mitkä menetelmät ovat tehokkaimpia sen tunnistamisessa ja torjumisessa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten puolistrukturoituja haastatteluja, joiden avulla kerättiin tietoa sosiaalisen median käyttäjien kokemuksista ja näkemyksistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, ja tulokset osoittivat, että monet käyttäjät ovat tietoisia disinformaation olemassaolosta, mutta sen tunnistaminen on usein haastavaa. Erityisesti visuaalisen sisällön, kuten kuvien ja videoiden, aitouden arviointi koettiin vaikeaksi. Sosiaalisen median algoritmien vaikutus tiedon leviämiseen ja käyttäjien altistuminen vahvistusharhalle osoittautui keskeiseksi haasteeksi disinformaation torjumisessa.
Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset korostavat koulutuksen ja kriittisen ajattelun merkitystä informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Eri käyttäjäryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja tiedon tarkistamismenetelmissä ja kriittisen ajattelun tasossa. Disinformaatio Yhdistys voi hyödyntää tutkimustuloksia kehittäessään koulutusohjelmia ja viestintäkampanjoita, joiden tavoitteena on parantaa loppukäyttäjien kykyä tunnistaa ja torjua disinformaatiota.
Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten puolistrukturoituja haastatteluja, joiden avulla kerättiin tietoa sosiaalisen median käyttäjien kokemuksista ja näkemyksistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, ja tulokset osoittivat, että monet käyttäjät ovat tietoisia disinformaation olemassaolosta, mutta sen tunnistaminen on usein haastavaa. Erityisesti visuaalisen sisällön, kuten kuvien ja videoiden, aitouden arviointi koettiin vaikeaksi. Sosiaalisen median algoritmien vaikutus tiedon leviämiseen ja käyttäjien altistuminen vahvistusharhalle osoittautui keskeiseksi haasteeksi disinformaation torjumisessa.
Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset korostavat koulutuksen ja kriittisen ajattelun merkitystä informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Eri käyttäjäryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja tiedon tarkistamismenetelmissä ja kriittisen ajattelun tasossa. Disinformaatio Yhdistys voi hyödyntää tutkimustuloksia kehittäessään koulutusohjelmia ja viestintäkampanjoita, joiden tavoitteena on parantaa loppukäyttäjien kykyä tunnistaa ja torjua disinformaatiota.