Uudistettu laki sukupuolen vahvistamisesta. Muutokset ja mahdollisuudet.

Abstract

Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta koki muutoksen vuonna 2023, kun lakiuudistus astui voimaan. Lakiuudistus oli tarpeellinen, sillä aikaisempi laki ei huomioinut riittävästi henkilöiden itsemääräämisoikeutta sekä siinä ilmeni syrjimisen tunnuspiirteitä. Aikaisemmin laki oli myös ristiriidassa perusoikeuksien sekä kansainvälisten ihmisoikeuksien kanssa. Lakiuudistuksen tavoitteena oli parantaa sukupuolivähemmistöjen asemaa sekä huomioida paremmin yksilöiden itsemääräämisoikeutta. Lakiuudistuksessa pääpaino oli sukupuolen vahvistamisen prosessin helpottamisessa, lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistaminen sekä vanhemmuusnimikkeen muuttaminen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mikä lakiuudistuksen myötä muuttui. Tutkimus toteutettiin oikeusdogmaattisena eli lainopillisena tutkimuksena. Tutkimuksessa määriteltiin termi sukupuoli eri näkökulmista, jotka olivat juridinen, biologinen sekä sosiaalinen. Lisäksi tutkimus jäsenteli lakiuudistuksen tuomat muutokset sekä lisäksi tutkimuksessa analysoitiin sekä hallituksen esitystä että oikeustapausta. Teoreettiseen viitekehykseen aineisto kerättiin tutkimuskirjallisuudesta sekä -artikkeleista. Tutkimuksen aineisto koottiin ajantasaisen lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden ja hallituksen esityksen avulla. Oikeustapausta analysoitiin oikeuden eri tulkintaperiaattein. Tutkimus osoitti, että lakiuudistus oli merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa lainsäädäntöä ja yhteiskuntaa. Lakiuudistus vähensi ihmisten oikeuksien rajoitusta, kunnioitti enemmän ihmisarvoa sekä mahdollisti tunnistamaan paremmin sukupuoli-identiteetin moninaisuutta. Uudistuksen myötä laki oli myös linjassa kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa. Tutkimuksen perusteella sukupuolivähemmistöt olisi uudistuksen myötä mahdollista huomioida paremmin, mahdollisuus ilmaista itseään ja omaa sukupuoltaan lisääntyisi sekä itsemääräämisoikeus vahvistuisi. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli mahdollista todeta, että uudistus tällaisenaan ei poista sukupuolivähemmistöjen syrjintää eikä eriarvoista kohtelua. Tutkimus osoitti sen, että näiden ongelmien korjaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä yhteiskunnallista prosessia, jossa tarpeet ja asenteet muuttuvat.

The Act on the Legal Recognition of the Gender of Transsexuals underwent a significant amendment in 2023 with the implementation of a legislative reform. This reform was necessary because the previous law failed to adequately respect individuals’ right to self-determination and included discriminatory elements. Furthermore, the earlier legislation conflicted with fundamental rights and international human rights standards. The primary goal of the reform was to improve the status of gender minorities and respect better individuals’ right to self-determination. The main focus of the reform was on simplifying the process of gender recognition, removing the requirement of infertility, and changing parental titles. The aim of this study was to examine the changes brought by the legislative reform. The research was conducted as a legal-dogmatic study. The term “gender” was defined from different perspectives, including legal, biological, and social viewpoints. Additionally, the study outlined the changes introduced by the legislative reform and analyzed both the government proposal and a relevant legal case. The theoretical framework was developed using research literature and articles. The study material was consisted of current legislation, legal literature, and the government´s proposal. The legal case was analyzed using various principles of legal interpretation. The study demonstrated that the legislative reform was a significant step towards more equitable and selfdetermination-respecting legislation and society. The reform reduced restrictions on people’s rights, honored human dignity to a greater extent, and enabled better recognition of the diversity of gender identities. As a result of the reform, the law was also aligned with international human rights standards. Based on the study, it was possible to conclude that the reform allowed for better consideration of gender minorities, increased the possibility for individuals to express themselves and their gender, and strengthened self-determination. However, the study concluded that the reform alone does not eliminate discrimination and unequal treatment of gender minorities. The study indicated that addressing these issues re quires a long-term societal process in which needs and attitudes change