Tekoälyteknologia taloushallinnossa : hyödyntämispotentiaali vs. alan tarpeet

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia ja sen rajoja sekä verrata niitä kirjanpitäjien tarpeisiin. Opinnäytetyö on tyypiltään toiminnallinen ja se antaa lukijalle ajankohtaisen katsauksen siitä, millainen tekoälyn rooli on kirjanpito-ohjelmistoissa nyt ja lähitulevaisuudessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii jo 2000-luvun alussa sähköiseen taloushallintoon siirtynyt tilitoimisto.

Tietoperustassa kuvataan tekoälyä ja sen käyttöönottoa kirjanpito-ohjelmistoissa. Taloushallinnon sähköistyminen sai aikaan muutospaineiden aallon, jonka harjalla pysyminen on vaatinut tilitoimistoilta sekä kehitysintoa että sopeutumiskykyä.

Toimeksiantajatilitoimiston kirjanpitäjien haastattelu muodostaa opinnäytetyössä käsityksen taloushallintoalan kentän tarpeista. Tätä käsitystä laajennetaan toimeksiantajatilitoimiston käyttämän pääkirjanpito-ohjelmiston tuotepäällikön haastattelulla.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tekoälyn hyödyntämispotentiaalin rajat ja alan tarpeet kohtaavat ainoastaan osittain: odotukset tekoälylle ovat toistaiseksi suuremmat kuin tekoälyn tarjoamat konkreettiset mahdollisuudet kirjanpitäjän työskentelylle. Tekoälyteknologialla on paljon potentiaalia alalla, mutta varsinainen kehitys on hidasta ja vielä alkutekijöissään.

This thesis examines the possibilities and current limitations of artificial intelligence and compares them with the demands of accountants. As a functional thesis, it provides an overview of AI in accounting software today, and its future significance. The client of the thesis is an accounting firm that switched to electronic financial management in the early 2000s.

The theoretical framework introduces artificial intelligence and its implementation in accounting software. The electrification of financial administration made change necessary and forced accounting firms to have both a desire for development and the ability to adapt.

The interviews with the accountants of the client firm form an understanding of the demands of the financial administration field. This understanding is further expanded through an interview with the product manager of the software used by the accounting firm.

As a conclusion, it can be stated that the limits of the utilization potential of artificial intelligence and the demands of the field only partially align: the expectations for artificial intelligence currently exceed the tangible opportunities it offers for accountants' work. AI technology has significant potential in the field, but actual development is slow and still in its early stages.