Hiilijalanjäljen laskenta uimahallin peruskorjaushankkeeseen: suolahden uimahallin peruskorjaus

Abstract

Hiilijalanjäljen arviointiin liittyvä työ toteutettiin käyttäen Suomen Ympäristöministeriön kehittämää hiilijalanjäljen arviointityökalua. Työn tavoitteena oli tarkastella korjausrakentamisen erityispiirteitä hiilijalanjäljen arvioinnissa, vertailla peruskorjauksen laskentaa uudisrakentamisen laskentaan sekä tuottaa toimeksiantajayritykselle käytännön osaamista ja kehitysehdotuksia tulevia hankkeita varten. Case-hankkeena toimi Suolahden uimahallin peruskorjaus, joka tarjosi konkreettisen pohjan laskennan toteuttamiselle.

Työ toteutettiin yhdistämällä kirjallisuuskatsaus ja tapaustutkimus. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin ajankohtaisiin tutkimuksiin ja vähähiilisen rakentamisen säädöksiin sekä ohjeisiin. Tapaustutkimuksessa laskennan aineisto kerättiin hankkeen suunnitteluasiakirjoista ja sovellettiin hiilijalanjäljen arviointityökalun päästömoduuleihin, jotka kattavat rakennusmateriaalien valmistuksen, kuljetukset, työmaan, käyttövaiheen sekä elinkaaren lopun päästövaikutukset. Laskennan tuloksia analysoitiin erityisesti rakennuksen peruskorjausvaiheen kannalta eikä tarkasteltu käyttöönoton jälkeistä aikaa.

Tulokset osoittivat, että peruskorjaus voi vähentää merkittävästi rakennushankkeen elinkaaripäästöjä verrattuna uudisrakentamiseen. Laskenta toi myös tietojen tarkkuuden merkityksen: projektikohtaisesti kerätty aineisto paransi laskennan luotettavuutta. Lisäksi huomattiin, että elinkaariarvioinnin huomioiminen jo hankkeen alkuvaiheessa voi edistää vähähiilisyyttä merkittävästi.

Johtopäätöksenä ehdotettiin kehittämään aineistonhallinnan ja päästötietojen tarkkuutta, jotta laskentatyökalua voidaan soveltaa tehokkaammin erilaisiin rakennushankkeisiin. Työ myös korosti vähähiilisten valintojen tärkeyttä rakennusalalla, erityisesti korjausrakentamisen osalta. Tällaiset toimet tukevat sekä kestävää kehitystä että kansallisia hiilineutraalisuustavoitteita. Tuotetut tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa sekä toimeksiantajayritykselle että laajemmalle rakennusalan kehittämistyölle. Lisäksi työ herätti uusia jatkotutkimusaiheita, jotka liittyvät laskennan tarkkuuden parantamiseen ja sen käytön laajentamiseen muihin kohteisiin.