Ohjaustyö organisaatiomuutoksessa

Abstract

Kuntouttava työtoiminta siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2023. Siirtymä aiheutti muutoksia niin kuntouttavan työtoiminnan sisällön tuottamisessa, toiminnan painopisteissä kuin toteutuksen organisaatiorakenteissakin. Näihin liittyvien muutoksien ymmärtämiseksi erään hyvinvointialueen osion työntekijöiltä kerättiin kokemuksia muutosvaiheesta sekä muutokseen liittyvistä lieveilmiöistä sekä näiden heijastumisesta kokonaisvaltaisesti niin työhön kuin työssä koettuun arvostukseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa pyrittiin keräämään tulosaineistoa työntekijöiden muutoskokemuksista sekä ammatillisesta arvostuksesta. Aineisto kerättiin anonyymisti Google Forms -kyselylomakkeella. Vastaajia oli kolmetoista. Aineiston analysointi tapahtui teemoittelemalla. Aineistossa esille tulleita asioita tutkittiin ja niiden merkitystä kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiselle organisaatiomuutoksen keskellä arvioitiin sosiaalialan ja muiden alojen tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen. Kerätyistä vastauksista ilmeni, että työntekijät kokivat varsinkin suurimman muutosvaiheen keskellä tilan-teen sekavaksi ja stressaavaksi, mutta tehtävienkuviensa sittemmin selkeytyneen aiempaa aikaa hallittavammiksi. Tiedonkulussa koettiin kuitenkin edelleen olevan kehittämistarvetta, ja joitain kriittisiä mainintoja tuli myös koko hyvinvointialueen organisaation johtamistavasta. Useimmat vastaajat ilmaisivat ohjaustyön työorientaationsa olevan toipumisorientaatiokeskeinen, mikä luo oman sävynsä toteutuvan toiminnan tavoitteiden arviointiin. Suurin osa vastaajista koki jatkuvien muutoksien aiheuttavan ylimääräistä työtä, jotka veivät voimavaroja päivittäisestä työstä. Myös tiedonkulku organisaatiotasolla koettiin haasteelliseksi, mikä myös heijastui oh-jaustyöhön. Lisäksi haasteena pidettiin usein ilmeneviä monikirjoisia ongelmia asiakkaiden keskuudessa. Vastauksien perusteella positiivisia asioita olivat tavoitteellisuuden lisääntyminen ohjaustyössä, selkeät toimenkuvat sekä ohjaajien vastuukysymykset ohjaustyöhön liittyen. Tuloksien perusteella voidaan osoittaa kehittämistarvetta esimerkiksi tiedonkulussa ja vuorovaikutuksen toiminnassa eri tahojen välillä, mutta myös tunnistaa useita positiivisia yksityiskohtia, kuten työntekijöiden hyvä motivaatio vahva vastuuntunto ohjaustyön toteutuksessa.