Aistimodulaatiointervention hyödyntäminen mielenterveyskuntoutuksessa

Abstract

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävä haaste suomalaisessa yhteiskunnassa ja hallitus leikkauksillaan haastaa hoitotyötä ja kuntoutusta. Aistimodulaatio on rantautumassa Suomen terapiakenttään, kun toiminnallisia menetelmiä on alettu tarkastelemaan ja tutkimaan lisää.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää aistimodulaatiointerventiomenetelmiä sekä niiden hyötyjä, haittoja ja käytön esteitä. Tietokantahaussa käytettiin CINAHLin yhdistämiä tietokantoja EBSCOhost, ERIC ja MEDLINE. Katsaukseen valikoitui viisi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia tutkimuskysymysten ja sisäänottokriteerien ohjaamana. Valikoitu aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.

Tuloksissa ilmeni, että aistimodulaation käyttö osana mielenterveyskuntoutusta vähensi ahdistusta sekä paransi toiminnallisuutta ja osallistumista. Ryhmämuotoisessa aistimodulaatiointerventiossa vertaistuki ja ryhmäkoheesio vaikuttivat positiivisesti tuloksiin. Aistimodulaatiointerventio vaatii ammattilaiselta pere htyneisyyttä, koska sen tehokkuus riippuu kuntoutujan yksilöllisen aistiprofiilin ja preferenssien ymmärtämisestä sekä oikeiden aististrategioiden valinnasta ja niiden soveltamisesta kuntoutujan ympäristöön sopivaksi. Tutkimusten mukaan interventio saattoi alkuvaiheessa muun muassa lisätä ahdistuneisuutta kehotietoisuuden kehittymisen vuoksi. Haasteena voitiin pitää myös skitsofreniaa sairastavien erilainen aistitiedon käsittely, joka ammattilaisen tulee ottaa huomioon interventiota suunnitellessa sekä ryhmäinterventiossa osallistujien erilaiset näkemykset muun muassa ryhmän kokoon tai tapaamisten kestoihin liittyen.

Johtopäätöksenä aistimodulaatio todettiin kustannustehokkaaksi menetelmäksi, joka täydentää hyvin perinteisiä kuntoutusmuotoja. Aistimodulaatiointervention toteuttaminen ei välttämättä vaadi kalliita investointeja, sillä interventiota pystytään toteuttamaan vaikuttavasti myös kotiympäristöstä löytyvillä välineillä tai ne ovat hankittavissa matalin kustannuksin. Suomessa tarvittaisiin lisätutkimusta intervention pitkäaikaisista vaikutuksista ja aistimodulaation soveltamisesta osana kokonaisvaltaista kuntoutusta.