Vahvin urheilussa kilpaileminen ja lajin turvallisuus: kirjallisuuskatsaus

Abstract

Vahvin urheilun suosio on viime vuosina lisääntynyt niin ulkomailla kuin Suomessa. Tämä nostaa esiin tarpeen tutkimustiedon lisäämiselle aiheesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen nykyistä tutkimustietoa vahvin urheilusta ja samalla tuoda esiin puutteita tiedon määrästä sekä laadusta. Tavoitteena oli koota yhteen tietoa voimaharjoittelun perusteista, sekä tuoda esiin myös muita ulottuvuuksia, mitä vahvin urheilussa tulisi huomioida. Näitä olivat esimerkiksi ravitsemus ja palautuminen. Lisäksi perehdyttiin tarkemmin siihen, mitä vahvin urheilu on ja millaisia siinä kilpailevat urheilijat ovat ominaisuuksiltaan. Tämän lisäksi perehdyttiin vahvin urheilijoiden harjoitteluun, kilpailemiseen sekä lajiin liittyviin riskitekijöihin.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaku toteutettiin kahteen tietokantaan, jotka olivat PubMed ja The Journal Of Strenght and Conditioning. Kirjallisuushaku tehtiin toukokuussa 2024. Hakutuloksista lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui neljä tutkimusta. Tutkimusten valintaan vaikuttivat ennalta määritellyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Näiden lisäksi yksi tutkimus sisällytettiin osaksi katsausta manuaalisen haun tuloksena, koska se sisällöltään oli katsauksen kannalta merkityksellinen. Katsauksen avulla pyrittiin selvittämään, miten vahvin urheilijat valmistautuvat kilpailuihin ja mitä tiedetään vahvin lajien turvallisuudesta ja mitä vammojen riskitekijöitä on tunnistettu.

Tutkimustulosten perusteella vahvin urheilijat hyödynsivät herkistelyjaksoa ennen kilpailua, jonka aikana harjoittelun kokonaiskuormitusta laskettiin keventämällä harjoituksissa käytettyä kuormaa, vähentämällä harjoituksen kestoa tai harjoitus tiheyttä tai jotain näiden yhdistelmää. Kilpailupäivänä urheilijat pyrkivät valmistautumaan kilpailuun huomioimalla monipuolisesti ravintoon ja nesteytykseen liittyviä asioita. Ennen kilpailusuoritusta urheilijat toteuttivat lämmittelyrutiinin valmistautuessaan suoritukseen. Lisäksi urheilijat hyödynsivät kognitiivisia valmistautumiskeinoja. Vahvin lajien turvallisuudesta saatiin tulokseksi, että nykyisen tiedon valossa vahvin lajeissa on suurempi vammojen ilmaantuvuus ja yleisyys verrattuna muihin voimailulajeihin. Vahvin urheilijoilla oli 1.9 kertaa suurempi todennäköisyys loukkaantua tehdessään lajiharjoittelua verrattuna perinteiseen voimaharjoitteluun, kun vammojen määrä suhteutettiin harjoitteluun käytettyyn aikaan. Tyypillisimmät vamma-alueet olivat alaselkä, olkapää, kaksipäinen olkalihas ja polvi. Vammat olivat tyypiltään usein joko lihaksen tai jänteen revähdyksiä tai repeämiä. Riskitekijöitä vammoille oli nostoissa käytetyt suuret kuormat. Lisäksi harjoituksissa iso osa vammoista sijoittui harjoituksen alkupuolelle. Puolestaan kilpailuissa vammat syntyivät kilpailun loppupuolella.