Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kehityspolkuohjelman kokemuksia
Soininen, Henna (2024)
Soininen, Henna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134900
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia metsätalousinsinööriopiskelijoilla on ollut Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kehityspolkuohjelmasta ja onko kehityspolku antanut riittävät ammatilliset valmiudet metsäasiantuntijan tehtäviin valmistumisen jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, mitkä asiat toimintamallissa ovat hyviä ja missä toimintaa voidaan mahdollisesti kehittää. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat olivat olleet syynä kehityspolkuohjelman keskeytyksiin.
Kehityspolkuohjelma on Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kehittelemä toimintamalli, jonka tarkoituksena on rekrytoida ja sitouttaa opiskelijoita metsänhoitoyhdistyksen palvelukseen jo opiskelujen aikana ja samalla parantaa heidän ammatillista osaamistaan vastaamaan metsänhoitoyhdistyksen tarpeita.
Metsätalousinsinöörin koulutus antaa valmiuksia metsäluonnontuntemukseen, metsänmittaukseen, metsänhoitoon, puunhankintaan, kestävän metsätalouden toteutukseen sekä metsäomaisuuden hoitoon. Metsäasiantuntijan työtehtävät ovat hyvin laajat ja vaativat monia taitoja varsinaisen maastotyöskentelyn ja metsäosaamisen lisäksi kuten markkinointia, tietotekniikan hallintaa ja etenkin sosiaalisia kykyjä.
Opiskelijoiden osaamisen tasossa on paljon vaihtelua ja yleisesti käytännön osaamisen taso on laskenut. Osaamista tarvittaisiin lisää mm. asiakaspalvelu- ja myyntitaitoihin, tila-arviointeihin, verotukseen ja metsänhoidolliseen päätöksen tekoon. Työharjoittelu on avainasemassa ammattitaidon kehittymisen kannalta. Työntekijän organisaatioon sitoutumiseen vaikuttavat työn merkityksellisyys, henkilökohtaiset tunteet, vaikutusmahdollisuudet sekä esihenkilötyön laatu. Palkkauksella ei ole yhtä suurta painoarvoa, mutta oikeanlainen ja reilu palkkaus lisää työtyytyväisyyttä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kehityspolkuohjelma antaa opiskelijalle riittävät valmiudet suoriutua metsäasiantuntijan tehtävistä valmistumisen jälkeen ja toimintamalli koettiin hyvänä tapana sitouttaa sekä perehdyttää opiskelija. Kehityspolku antaa monipuolisen kuvan metsäsektorista ja vastuuta sekä työtehtäviä lisätään harjoittelussa nousujohteisesti. Polkuohjelman keskeytysten taustalla oli syynä koettu heikompi palkkataso ja henkilökohtainen kiinnostus muita työnantajia kohtaan.
Kehityspolkuohjelma tuottaa metsänhoitoyhdistykselle osaavampaa työvoimaa. Toimintamuodon tulevaisuuden kehityskohteita ovat palkkaus, palautteen antaminen ja tavoitteellisemman sekä kontrolloidumman polun rakentaminen.
Kehityspolkuohjelma on Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kehittelemä toimintamalli, jonka tarkoituksena on rekrytoida ja sitouttaa opiskelijoita metsänhoitoyhdistyksen palvelukseen jo opiskelujen aikana ja samalla parantaa heidän ammatillista osaamistaan vastaamaan metsänhoitoyhdistyksen tarpeita.
Metsätalousinsinöörin koulutus antaa valmiuksia metsäluonnontuntemukseen, metsänmittaukseen, metsänhoitoon, puunhankintaan, kestävän metsätalouden toteutukseen sekä metsäomaisuuden hoitoon. Metsäasiantuntijan työtehtävät ovat hyvin laajat ja vaativat monia taitoja varsinaisen maastotyöskentelyn ja metsäosaamisen lisäksi kuten markkinointia, tietotekniikan hallintaa ja etenkin sosiaalisia kykyjä.
Opiskelijoiden osaamisen tasossa on paljon vaihtelua ja yleisesti käytännön osaamisen taso on laskenut. Osaamista tarvittaisiin lisää mm. asiakaspalvelu- ja myyntitaitoihin, tila-arviointeihin, verotukseen ja metsänhoidolliseen päätöksen tekoon. Työharjoittelu on avainasemassa ammattitaidon kehittymisen kannalta. Työntekijän organisaatioon sitoutumiseen vaikuttavat työn merkityksellisyys, henkilökohtaiset tunteet, vaikutusmahdollisuudet sekä esihenkilötyön laatu. Palkkauksella ei ole yhtä suurta painoarvoa, mutta oikeanlainen ja reilu palkkaus lisää työtyytyväisyyttä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kehityspolkuohjelma antaa opiskelijalle riittävät valmiudet suoriutua metsäasiantuntijan tehtävistä valmistumisen jälkeen ja toimintamalli koettiin hyvänä tapana sitouttaa sekä perehdyttää opiskelija. Kehityspolku antaa monipuolisen kuvan metsäsektorista ja vastuuta sekä työtehtäviä lisätään harjoittelussa nousujohteisesti. Polkuohjelman keskeytysten taustalla oli syynä koettu heikompi palkkataso ja henkilökohtainen kiinnostus muita työnantajia kohtaan.
Kehityspolkuohjelma tuottaa metsänhoitoyhdistykselle osaavampaa työvoimaa. Toimintamuodon tulevaisuuden kehityskohteita ovat palkkaus, palautteen antaminen ja tavoitteellisemman sekä kontrolloidumman polun rakentaminen.