Hyvät käytännöt 0–2-vuotiaiden lastensuojelun perhehoidossa : ideapankki vauvan ja taaperon perhehoitoon
Kivi, Mira; Rajala, Minna (2024)
Kivi, Mira
Rajala, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235168
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä koottiin posterin muotoon ideapankki hyvistä käytännöistä vauvan ja taaperon perhehoitoon. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka sisälsi laadullisen tutkimuksen osuuden. Tarve opinnäytetyölle tuli työn tilaajalta Pesäpuu ry:n Pikku-Tiikerit-hankkeelta. Opinnäytetyöllä tehtiin näkyväksi käytäntöjä, joilla voitaisiin tukea vauvojen ja taaperoiden huomioimista perhehoidossa, sekä tarjota konkreettisia käytännön ohjeita alle kaksivuotiaiden lastensuojelun perhehoitoon. Tavoitteena oli myös ideapankin avulla helpottaa hyvien käytäntöjen käyttöön ottamista perhehoitajille ja lastensuojelun ammattilaisten työssä. Tätä kautta ne voivat levitä ja juurtua yleisiksi käytännöiksi.
Tietoperustassa käsiteltiin lastensuojelun perhehoitoa, varhaislapsuuden kehitystä ja varhaista vuorovaikutusta. Osana projektia tutkittiin tilaajan koostamaa laadullista aineistoa, jotta ideapankin luomiseen saatiin tarvittavaa tietoa hyvistä käytännöistä lastensuojelun ammattilaisten ja perhehoitajien kokemusten ja näkemysten pohjalta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimuskysymyksenä oli seuraava: ”Mitkä ovat hyvät käytännöt 0–2-vuotiaiden lasten huomioimisessa perhehoidossa lastensuojelun ammattilaisten ja perhehoitajien mukaan?”
Tutkimustulosten mukaan lastensuojelun ammattilaiset ja perhehoitajat kertovat hyvien käytäntöjen 0–2-vuotiaiden perhehoidossa liittyvän lapsen elämäntarinan taltioimiseen, vauva- ja taaperolähtöisyyteen palavereissa ja tapaamisissa, lastensuojeluprosessiin, lapsen kehityksellisten tarpeiden huomiointiin, lapseen tutustumiseen yksilönä, hellyyden ja hoivan antamiseen lapselle sekä läheissuhteisiin ja niihin liittyvien tunteiden huomiointiin. Näiden teemojen alle mahtuu useita hyviä käytäntöjä. Johtopäätöksenä on, että 0–2-vuotiaiden perhehoidossa on käytössä paljon hyviä käytäntöjä, joista tulisi lisätä tietoisuutta. Tietoisuuden lisäämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi posteri, johon valittiin osa löydetyistä hyvistä käytännöistä.
Opinnäytetyötä tehdessä havaittiin, että vauvojen ja taaperoiden sijaishuoltoa tulisi tutkia enemmän. Jatkossa voitaisiin tutkia esimerkiksi sitä, millaisia käytäntöjä perhehoidossa on ja käytössä olevien käytäntöjen vaikutusta vauvoihin ja taaperoihin. Tutkimuksen pohjalta olisi myös mahdollista luoda ohjeistusta tai lainsäädäntöä, joka yhtenäistäisi ja ohjaisi lastensuojelun ammattilaisten ja perhehoitajien työtä käytännössä.
Tietoperustassa käsiteltiin lastensuojelun perhehoitoa, varhaislapsuuden kehitystä ja varhaista vuorovaikutusta. Osana projektia tutkittiin tilaajan koostamaa laadullista aineistoa, jotta ideapankin luomiseen saatiin tarvittavaa tietoa hyvistä käytännöistä lastensuojelun ammattilaisten ja perhehoitajien kokemusten ja näkemysten pohjalta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimuskysymyksenä oli seuraava: ”Mitkä ovat hyvät käytännöt 0–2-vuotiaiden lasten huomioimisessa perhehoidossa lastensuojelun ammattilaisten ja perhehoitajien mukaan?”
Tutkimustulosten mukaan lastensuojelun ammattilaiset ja perhehoitajat kertovat hyvien käytäntöjen 0–2-vuotiaiden perhehoidossa liittyvän lapsen elämäntarinan taltioimiseen, vauva- ja taaperolähtöisyyteen palavereissa ja tapaamisissa, lastensuojeluprosessiin, lapsen kehityksellisten tarpeiden huomiointiin, lapseen tutustumiseen yksilönä, hellyyden ja hoivan antamiseen lapselle sekä läheissuhteisiin ja niihin liittyvien tunteiden huomiointiin. Näiden teemojen alle mahtuu useita hyviä käytäntöjä. Johtopäätöksenä on, että 0–2-vuotiaiden perhehoidossa on käytössä paljon hyviä käytäntöjä, joista tulisi lisätä tietoisuutta. Tietoisuuden lisäämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi posteri, johon valittiin osa löydetyistä hyvistä käytännöistä.
Opinnäytetyötä tehdessä havaittiin, että vauvojen ja taaperoiden sijaishuoltoa tulisi tutkia enemmän. Jatkossa voitaisiin tutkia esimerkiksi sitä, millaisia käytäntöjä perhehoidossa on ja käytössä olevien käytäntöjen vaikutusta vauvoihin ja taaperoihin. Tutkimuksen pohjalta olisi myös mahdollista luoda ohjeistusta tai lainsäädäntöä, joka yhtenäistäisi ja ohjaisi lastensuojelun ammattilaisten ja perhehoitajien työtä käytännössä.
