Kestävyyskasvatus varhaiskasvatuksessa : Vihreä lippu -ohjelma kestävyyskasvatuksen tukena varhaiskasvatuksessa
Järvi, Meeri (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235096
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselyn avulla, miten varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat kestävyyskasvatuksen toteuttamisen. Kyselyn vastausten pohjalta luotiin opas, joka tukee varhaiskasvatuksen henkilökuntaa Vihreä lippu -ohjelman aloittamisessa osana kestävyyskasvatusta. Tutkimus oli laadullinen, ja siinä oli tilastollisesti kuvaava osio. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Tampereen kaupungin ja FEE Suomen kanssa.
Tavoitteena oli saada kattava koonti kasvattajien kokemuksista ja tiedoista kestävyyskasvatuksesta sekä luoda opas, joka helpottaa kestävyyskasvatuksen toteuttamista varhaiskasvatuksessa Vihreä lippu -ohjelmaa hyödyntäen. Oppaassa on kokonaisuudessaan 12 sivua, ja se sisältää tietoa Vihreä lippu -ohjelmasta sekä käytännön vinkkejä kestävyyskasvatuksen toteuttamiseen arjessa. Opas tarjoaa käytännönläheisiä, helposti toteutettavia vinkkejä, joiden avulla kasvattajat voivat toteuttaa kestävyyskasvatusta ilman suurta lisäkuormitusta. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Miten kestävyyskasvatusta voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa Vihreä lippu -ohjelmaa hyödyntäen.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui varhaiskasvatuksesta sekä kestävyyskasvatuksesta. Teoriaa vahvistettiin muilla aiheeseen liittyvillä tutkimuksilla. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin erään tamperelaisen päiväkodin lapsiryhmissä työskenteleville kasvatusvastuussa oleville työntekijöille. Kysely sisälsi kahdeksan kysymystä, ja siihen saatiin yhteensä 13 vastausta. Kyselyyn vastaaminen vei keskimäärin kahdeksan minuuttia.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin teemoittelulla. Teemoittelun perusteella muodostettiin kaksi yläteemaa: mikä kestävyyskasvatuksessa on hankalaa ja mikä kestävyyskasvatuksessa koetaan helpoksi. Hankalaksi koettujen asioiden alateemaksi muodostuivat: kollegoiden erilaiset arvot ja kestävyyskasvatuksen laajuus sekä resurssien ja tiedon puute. Helpoksi koettujen asioiden alateemoiksi muodostuivat: konkreettiset välineet ja materiaalit sekä asioiden tekeminen, joita jo osaa.
Tutkimus vahvistaa, että kestävyyskasvatusta voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa, mutta tämä vaatii konkreettisia ohjeita ja tukea, kuten tutkimuksen perusteella tehty opas tarjoaa. Tulosten perusteella kestävyyskasvatuksessa on helppoja, mutta myös hankalaksi koettuja asioita. Vihreä lippu -ohjelmasta vastaajat toivoivat erityisesti ideoita arkeen, vaikuttamisen keinoja sekä selkeitä ohjeita toimintaan. Opinnäytetyön perusteella ei voida yleistää varhaiskasvatuksen työntekijöiden ajatuksia kestävyyskasvatuksesta, mutta tämän kyseisen päiväkodin sisällä otanta oli hyvin kattava. Vastaukset kuitenkin olivat saman kaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa aiheesta. Tutkimusta voisi syventää teettämällä kyselyn laajemmalle otannalle tai toteuttamalla saman kyselyn kohderyhmälle oppaan käyttöönoton jälkeen.
Tavoitteena oli saada kattava koonti kasvattajien kokemuksista ja tiedoista kestävyyskasvatuksesta sekä luoda opas, joka helpottaa kestävyyskasvatuksen toteuttamista varhaiskasvatuksessa Vihreä lippu -ohjelmaa hyödyntäen. Oppaassa on kokonaisuudessaan 12 sivua, ja se sisältää tietoa Vihreä lippu -ohjelmasta sekä käytännön vinkkejä kestävyyskasvatuksen toteuttamiseen arjessa. Opas tarjoaa käytännönläheisiä, helposti toteutettavia vinkkejä, joiden avulla kasvattajat voivat toteuttaa kestävyyskasvatusta ilman suurta lisäkuormitusta. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Miten kestävyyskasvatusta voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa Vihreä lippu -ohjelmaa hyödyntäen.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui varhaiskasvatuksesta sekä kestävyyskasvatuksesta. Teoriaa vahvistettiin muilla aiheeseen liittyvillä tutkimuksilla. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin erään tamperelaisen päiväkodin lapsiryhmissä työskenteleville kasvatusvastuussa oleville työntekijöille. Kysely sisälsi kahdeksan kysymystä, ja siihen saatiin yhteensä 13 vastausta. Kyselyyn vastaaminen vei keskimäärin kahdeksan minuuttia.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin teemoittelulla. Teemoittelun perusteella muodostettiin kaksi yläteemaa: mikä kestävyyskasvatuksessa on hankalaa ja mikä kestävyyskasvatuksessa koetaan helpoksi. Hankalaksi koettujen asioiden alateemaksi muodostuivat: kollegoiden erilaiset arvot ja kestävyyskasvatuksen laajuus sekä resurssien ja tiedon puute. Helpoksi koettujen asioiden alateemoiksi muodostuivat: konkreettiset välineet ja materiaalit sekä asioiden tekeminen, joita jo osaa.
Tutkimus vahvistaa, että kestävyyskasvatusta voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa, mutta tämä vaatii konkreettisia ohjeita ja tukea, kuten tutkimuksen perusteella tehty opas tarjoaa. Tulosten perusteella kestävyyskasvatuksessa on helppoja, mutta myös hankalaksi koettuja asioita. Vihreä lippu -ohjelmasta vastaajat toivoivat erityisesti ideoita arkeen, vaikuttamisen keinoja sekä selkeitä ohjeita toimintaan. Opinnäytetyön perusteella ei voida yleistää varhaiskasvatuksen työntekijöiden ajatuksia kestävyyskasvatuksesta, mutta tämän kyseisen päiväkodin sisällä otanta oli hyvin kattava. Vastaukset kuitenkin olivat saman kaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa aiheesta. Tutkimusta voisi syventää teettämällä kyselyn laajemmalle otannalle tai toteuttamalla saman kyselyn kohderyhmälle oppaan käyttöönoton jälkeen.