Valmentavan työotteen mahdollisuudet työllisyyspalveluissa
Seelbach, Marjaana (2024)
Seelbach, Marjaana
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235278
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustana on työllisyydenhoidon palvelurakenteen uudistus, jossa työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on tuoda työllisyyspalvelut lähelle asiakasta ja lisätä asiakaslähtöisyyttä. Opinnäytetyössä kuvattiin työllisyydenhoidon asiakasprosessissa tapahtuvaa ohjaustyötä valmentavan työotteen näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä valmentavan työotteen tekijät edistävät työllisyyspalveluiden asiakasprosessin onnistumista, ja mitä haasteita asiakasprosessissa voi olla valmentavan työotteen kannalta. Toimeksiantajana oli Jämsän kaupungin työllisyyspalvelut ja se tehtiin Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen näkökulmasta. Teoreettisissa perusteissa käsitellään työllisyyspalveluiden asiakasprosessin lakitaustaa, viime aikojen muutoksia ja asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi kuvataan valmennuksen ohjauksen ja valmentavan työotteen teoriataustaa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin hakusanojen avulla pääosin FINNA-tietokannasta. Aineisto oli käytännönläheinen ja käsitti kolme Pro Gradu tutkielmaa, yhden ylemmän AMK-opinnäytetyön sekä tutkimusartikkelin. Aineistoissa oli kaikissa käytetty teemahaas-tattelua tutkimusmenetelmänä, ja ne kuvasivat työllisyyspalveluissa saatuja ohjauskokemuksia joko työnhakijan tai asiantuntijan näkökulmasta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä kokoamalla valmentavaa työotetta ja ohjauksen onnistumista tai haastetta kuvaavat alkuperäisilmaisut, pelkistämällä nämä ja yhdistelemällä ja luokittelemalla nämä alaluokkiin ja yhdistäviin teemoihin. Tuloksina sisällönanalyysin myötä nousi aineistosta esille valmentavan työotteen tekijöinä luottamus, vuorovaikutus ja tavoite. Nämä kolme tekijää ovat vahvassa keskinäisessä suhteessa. Lisäksi havaittiin rakenteellisia toimintaympäristöstä ja olosuhteista tekijöitä, jotka haastavat ohjaussuhteen onnistumista. Johtopäätöksinä valmentava työote soveltuu hyvin työllisyyspalveluiden asiakasprosessiin. Sen avulla voi toteuttaa asiakaslähtöistä ohjaustyötä ja liennyttää asiakaslähtöisyyden kannalta yhteistyön rakentumista haastavia rakenteellisia tekijöitä. Työn pohjalta Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue voi kehittää henkilöasiakasprosessia konkreettisesti asiakaslähtöiseksi.