Rakennusmateriaaleissa esiintyvät haitta-aineet ja niiden vaikutukset ympäristöön
Holmberg, Jesse (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235320
Tiivistelmä
Työssä keskitytään Turun ammattikorkeakoulun NonHazCity- hankkeeseen. Opinnäytetyö esittelee lukijalle rakennusmateriaaleissa esiintyviä haitta-aineita, niiden vaikutuksia ympäristöön ja avaa näytteenotossa ilmenneitä tuloksia. Opinnäytetyö kerää valmiit tutkimustulokset yhteen, vertailee alueita ja analysoi niiden näytteenottotuloksia. Turun ammattikorkeakoulun vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä suoritti näytteenoton etukäteen neljässä eri kohteessa.
Kokonaisuutena opinnäytetyössä käytettävät tutkimusmenetelmät koostuvat laadullisesta tutkimuksesta ja lähteisiin pohjautuvasta teoreettisestä viitekehyksestä, jotka yhdessä muodostavat kokonaisvaltaisen tutkimusprosessin. Työllä tavoitellaan selvitystä, kuinka suuri merkitys rakennusmateriaalien valinnalla on alueiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin ja millaisia ympäristövaikutuksia niillä voi olla. Työ tehtiin, koska näytteenotto oli suoritettu etukäteen ja tarvittiin työ, joka kokoaa ja analysoi tulokset yhden tekstin alle.
Haitta-aineita esiintyy jokaisessa näytteenotosta, mutta yhdisteet ja niiden määrät vaihtelevat alueittain. Tietyistä rakennusmateriaaleista kulkeutuu ympäristöön tiettyjä haitta-aineita. Illoisten alueella esiintyy suurempia määriä torjunta-aineita, koska niitä käytetään pääasiassa pihojen ja puurakenteiden torjunta-aineena. Pääskyvuoren ja Kaarinan alueella oli puolestaan suurimmat PFAS- pitoisuudet, koska niitä esiintyy kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa on tiiliverhoiluja, rappauksia, pinnoituksia ja rakennuskalvoja. Haitta- aineet kulkeutuvat mm. rakennusmateriaaleista sateiden mukana hulevesiin ja hulevesistä mahdollisesti ympäristöön sekä vesistöihin. Tuloksissa selviää, että rakennusmateriaalien valinta vaikuttaa alueella esiintyviin haitta-aineisiin. Erityisesti Illoisten alueen hulevedestä löytyi raja-arvot ylittävä määrä torjunta- ainetta, Diuronia. Aine luokitellaan prioriteettiaineeksi ja on vaarallinen vesiympäristölle. Seurantaa tulisi jatkaa, jotta pystymme seuraamaan diuronin määrän kehitystä hulevedessä.
Kokonaisuutena opinnäytetyössä käytettävät tutkimusmenetelmät koostuvat laadullisesta tutkimuksesta ja lähteisiin pohjautuvasta teoreettisestä viitekehyksestä, jotka yhdessä muodostavat kokonaisvaltaisen tutkimusprosessin. Työllä tavoitellaan selvitystä, kuinka suuri merkitys rakennusmateriaalien valinnalla on alueiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin ja millaisia ympäristövaikutuksia niillä voi olla. Työ tehtiin, koska näytteenotto oli suoritettu etukäteen ja tarvittiin työ, joka kokoaa ja analysoi tulokset yhden tekstin alle.
Haitta-aineita esiintyy jokaisessa näytteenotosta, mutta yhdisteet ja niiden määrät vaihtelevat alueittain. Tietyistä rakennusmateriaaleista kulkeutuu ympäristöön tiettyjä haitta-aineita. Illoisten alueella esiintyy suurempia määriä torjunta-aineita, koska niitä käytetään pääasiassa pihojen ja puurakenteiden torjunta-aineena. Pääskyvuoren ja Kaarinan alueella oli puolestaan suurimmat PFAS- pitoisuudet, koska niitä esiintyy kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa on tiiliverhoiluja, rappauksia, pinnoituksia ja rakennuskalvoja. Haitta- aineet kulkeutuvat mm. rakennusmateriaaleista sateiden mukana hulevesiin ja hulevesistä mahdollisesti ympäristöön sekä vesistöihin. Tuloksissa selviää, että rakennusmateriaalien valinta vaikuttaa alueella esiintyviin haitta-aineisiin. Erityisesti Illoisten alueen hulevedestä löytyi raja-arvot ylittävä määrä torjunta- ainetta, Diuronia. Aine luokitellaan prioriteettiaineeksi ja on vaarallinen vesiympäristölle. Seurantaa tulisi jatkaa, jotta pystymme seuraamaan diuronin määrän kehitystä hulevedessä.