Sairaanhoitajien kokemuksia coaching-mallin käytöstä opiskelijaohjauksessa kahdella teho-osastolla
Etelämäki, Kristiina (2024)
Etelämäki, Kristiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235366
Tiivistelmä
Suomessa sairaanhoitajakoulutus on 210 opintopisteen laajuinen
kokonaisuus. Se sisältää 90 opintopistettä ammattitaitoa edistävää
harjoittelua. Harjoittelupaikoissa opiskelijaohjaajina toimivat sairaanhoitajat. Opiskelijaohjaajalla on suuri merkitys opiskelijan oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Opiskelijaohjauksen laatusuositusten tavoitteena on varmistaa opiskelijoille turvallinen ja laadukas harjoittelu. Harjoittelupaikoissa on
käytössä eri ohjausmalleja, joiden mukaan opiskelijoita ohjataan.
Coaching-mallista opiskelijoiden ohjauksessa on tehty vähän tutkimuksia. Coaching-mallissa opiskelijoilla ei ole nimettyjä ohjaajia, vaan ohjaajat
vaihtuvat päivittäin. Vastuuohjaajat seuraavat opiskelijan kehittymistä ja
pitävät arvioinnit. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata
sairaanhoitajien kokemuksia coaching-mallin käytöstä opiskelijaohjauksessa teho-osastoilla. Tavoitteena oli kehittää mallin käyttöä niin, että opiskelijat
saavat hyvää ja laadukasta ohjausta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin
teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui sairaanhoitajia (N=9) kahdelta teho-osastolta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulokset osoittivat, että ohjaajien välinen yhteistyö oli parantunut.
Ohjausvastuu jakaantui tasaisemmin ja haasteelliset tilanteet ratkaistiin
yhdessä. Opiskelijoiden oppimista arvioitiin päivittäin. Coaching-malli tuki
opiskelijoiden ammatillista kehittymistä, kun opiskelija joutui ottamaan
vastuuta omasta oppimisestaan. Mallin koettiin sopivan paremmin
loppuvaiheen opiskelijoille. Haasteiksi mallissa koettiin ohjaajien päivittäinen vaihtuminen ja vastuunotto opiskelijan oppimisesta. Coaching-mallin
kehityskohteena todettiin väliarvioiden parempi suunnittelu, ohjauksen
jatkuvuus ja henkilökunnan koulutus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että coaching-mallin käyttö on lisännyt
henkilökunnan yhteistyötä ja sitä myöten ohjausmotivaatiota. Malli valmistaa opiskelijoita hyvin työelämää varten. Väliarviointien paremmalla suunnittelulla, henkilökunnan koulutuksella ja saman ohjaajan kanssa työskentelyllä voidaan parantaa mallin käyttöä. Tämä opinnäytetyö lisää coaching-mallin
tunnettavuutta opiskelijaohjauksessa ja tuloksia voidaan hyödyntää, kun
halutaan kehittää opiskelijaohjausta.
Asiasanat: hoitotyön opiskelijoiden ohjattu harjoittelu, sairaanhoitaja opiskelijaohjaajana, opiskelijaohjausmallit, coaching-malli
kokonaisuus. Se sisältää 90 opintopistettä ammattitaitoa edistävää
harjoittelua. Harjoittelupaikoissa opiskelijaohjaajina toimivat sairaanhoitajat. Opiskelijaohjaajalla on suuri merkitys opiskelijan oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Opiskelijaohjauksen laatusuositusten tavoitteena on varmistaa opiskelijoille turvallinen ja laadukas harjoittelu. Harjoittelupaikoissa on
käytössä eri ohjausmalleja, joiden mukaan opiskelijoita ohjataan.
Coaching-mallista opiskelijoiden ohjauksessa on tehty vähän tutkimuksia. Coaching-mallissa opiskelijoilla ei ole nimettyjä ohjaajia, vaan ohjaajat
vaihtuvat päivittäin. Vastuuohjaajat seuraavat opiskelijan kehittymistä ja
pitävät arvioinnit. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata
sairaanhoitajien kokemuksia coaching-mallin käytöstä opiskelijaohjauksessa teho-osastoilla. Tavoitteena oli kehittää mallin käyttöä niin, että opiskelijat
saavat hyvää ja laadukasta ohjausta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin
teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui sairaanhoitajia (N=9) kahdelta teho-osastolta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulokset osoittivat, että ohjaajien välinen yhteistyö oli parantunut.
Ohjausvastuu jakaantui tasaisemmin ja haasteelliset tilanteet ratkaistiin
yhdessä. Opiskelijoiden oppimista arvioitiin päivittäin. Coaching-malli tuki
opiskelijoiden ammatillista kehittymistä, kun opiskelija joutui ottamaan
vastuuta omasta oppimisestaan. Mallin koettiin sopivan paremmin
loppuvaiheen opiskelijoille. Haasteiksi mallissa koettiin ohjaajien päivittäinen vaihtuminen ja vastuunotto opiskelijan oppimisesta. Coaching-mallin
kehityskohteena todettiin väliarvioiden parempi suunnittelu, ohjauksen
jatkuvuus ja henkilökunnan koulutus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että coaching-mallin käyttö on lisännyt
henkilökunnan yhteistyötä ja sitä myöten ohjausmotivaatiota. Malli valmistaa opiskelijoita hyvin työelämää varten. Väliarviointien paremmalla suunnittelulla, henkilökunnan koulutuksella ja saman ohjaajan kanssa työskentelyllä voidaan parantaa mallin käyttöä. Tämä opinnäytetyö lisää coaching-mallin
tunnettavuutta opiskelijaohjauksessa ja tuloksia voidaan hyödyntää, kun
halutaan kehittää opiskelijaohjausta.
Asiasanat: hoitotyön opiskelijoiden ohjattu harjoittelu, sairaanhoitaja opiskelijaohjaajana, opiskelijaohjausmallit, coaching-malli
