Näkövammaisen instrumenttiharrastus ilon ja inspiraation lähteenä : näkövammaisen viuluoppilaan tukeminen pedagogisesta näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on hälventää tiedon ja kokemuksen puutteista johtuvia ennakko-asenteita näkövammaisten tavoitteellista instrumenttiharrastusta kohtaan, ja sitä myöden rohkaista kaikkia musiikkipedagogeja ottamaan oppilaikseen näkövammaisia instrumenttiharrastajia tavoitteelliseen opetukseen. Tavoitteena oli myös koota ohjeistusta näkövammaisen viuluoppilaan opettamista tukemaan. Vaikka tässä tutkielmassa keskityttiin viulupedagogiikkaan, tulokset ovat osin yleistettävissä muidenkin instrumenttien opetukseen.

Tutkimusmenetelmäksi muodostui kvalitatiivinen toiminnallinen tutkimus, joka perustuu narratiiviselle tutkimusotteelle. Tutkija havainnoi omia kokemuksiaan näkövammaisen viuluoppilaan opetta-jana olemassa olevaa tietoperustaa tukena käyttäen. Tietoperustassa esitellään kaksi laajempaa kokonaisuutta: Tietoa näkövammaisuudesta ja Näkövammainen ja musiikki. Tietoa näkövammaisuudesta -osiossa tuodaan esille yleisimmät näkövammat ja niiden vaikutukset sekä yleisiä neuvoja, kun toimitaan näkövammaisen kanssa. Näkövammainen ja musiikki -osio sisältää näkövammaisten musiikinopettamisen historiaa ja sen kehittymistä 1800-luvulta tähän päivään sekä ohjeistusta näkö-vammaisten instrumenttiopettamiseen haastateltavien kokemusten pohjalta.

Tämä opinnäytetyö antaa ymmärrystä ja työkaluja erityisesti näkövammaisen viuluoppilaan opettamiseen, mutta myös rohkaisee musiikkipedagogeja opettamaan kaikkia erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Toivottavasti tämä työ myös osaltaan vaikuttaa asennemuutokseen kaikkia erityisryhmiin kuuluvia kohtaan, jotta tavoitteellisen instrumenttiharrastamisen hyödyt erityisryhmillä nähdään, ei vain yksilön omana hyötynä, vaan koko yhteiskunnan hyötynä. Ihminen voimaantuu saadessaan tasa-arvoisesti toteuttaa potentiaaliaan, ja näin elää arvokasta, omannäköistään elämää.

The main goal of this thesis is to dispel prejudice about the instrumental practice of blind individuals, which is often caused by a lack of information and experience. By doing so, the thesis aims to encourage all music educators to include blind instrumentalists in their teaching for purposeful education. Another goal was to compile guidelines to support the teaching of blind violin students. Although this study focuses on violin pedagogy, the findings can be somewhat generalized to the teaching of other instruments.

The research method chosen is a qualitative action research approach, based on a narrative research style. The researcher reflects on their own experiences as a teacher of a blind violin student, using existing theoretical knowledge as a foundation. The theoretical framework includes two broad areas: knowledge about visual impairments and the relationship between blindness and music. The section on knowledge about visual impairments highlights the most common types of visual impairments and their effects, as well as general advice to interacting with blind individuals. The section on blindness and music covers the history of music education for blind individuals, from the 19th century to the present and provides guidelines for teaching blind instrumentalists based on the experiences of interviewees.

This thesis provides insights and tools specifically for teaching blind violin students, but also encourages music educators to teach students from all special needs groups. It is hoped that this work will contribute to a change in attitudes towards people in special need groups, so that the benefits of purposeful instrumental practice are seen not only as an individual advantage but as a societal benefit as well. When individuals are empowered to realize their potential equally, they can live valuable, authentic lives, which benefits the entire society.