Opettajien kokemuksia hengitysharjoitusten ohjaamisesta 1.–2.-luokkalaisille
Vainio, Karoliina (2024)
Vainio, Karoliina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335473
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää opettajien kokemuksia hengitysharjoitusten ohjaamisesta 1.–2.-luokan oppilaille. Tavoitteena lasten hyvin-voinnin ja itsetuntemuksen paraneminen sekä tuoda opettajille tietoa siitä, kuinka opettaa lapsille itsensä rauhoittamisen taitoja.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti ryhmähaastattelun ja sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimukseen osallistujia etsittäessä haasteena oli saada tarpeeksi osallistujia mukaan. Lopulta mukaan saatiin kahdeksan opettajaa neljältä eri koululta. Teemahaastatteluun osallistui yhteensä neljä henkilöä, jotka olivat tehneet harjoituksia. Osallistujat työskentelivät kolmella eri koululla Kouvolan alueella.
Kaikki harjoituksia tehneet olivat huomanneet niiden rauhoittavan vaikutuksen. Lasten ohjauksessa ja motivoimisessa nousee kuitenkin yksilöllisyyden huomioiminen esiin. Säännöllisellä harjoittelulla saatiin enemmän vaikuttavuutta.
Tutkimus osoittaa, että lasten tunteiden säätelyn tukeminen on mahdollista varsin yksinkertaisilla menetelmillä. Tämä vaatii kuitenkin opettajan mielenkiintoa asiaa kohtaan ja säännöllistä harjoittelua. Hengitysharjoitukset ovat helposti saatavilla eikä niiden toteuttaminen edellytä erityisiä resursseja, mutta niistä voi silti olla huomattavaa hyötyä niin oppilaille kuin opettajille itselleen. Opettajien myönteiset kokemukset korostavat, että rauhoittumisharjoitukset voivat vakauttaa oppimisympäristöä ja edistää keskittymistä, mikä on erityisen tärkeää nykypäivän kiireisessä koulumaailmassa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti ryhmähaastattelun ja sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimukseen osallistujia etsittäessä haasteena oli saada tarpeeksi osallistujia mukaan. Lopulta mukaan saatiin kahdeksan opettajaa neljältä eri koululta. Teemahaastatteluun osallistui yhteensä neljä henkilöä, jotka olivat tehneet harjoituksia. Osallistujat työskentelivät kolmella eri koululla Kouvolan alueella.
Kaikki harjoituksia tehneet olivat huomanneet niiden rauhoittavan vaikutuksen. Lasten ohjauksessa ja motivoimisessa nousee kuitenkin yksilöllisyyden huomioiminen esiin. Säännöllisellä harjoittelulla saatiin enemmän vaikuttavuutta.
Tutkimus osoittaa, että lasten tunteiden säätelyn tukeminen on mahdollista varsin yksinkertaisilla menetelmillä. Tämä vaatii kuitenkin opettajan mielenkiintoa asiaa kohtaan ja säännöllistä harjoittelua. Hengitysharjoitukset ovat helposti saatavilla eikä niiden toteuttaminen edellytä erityisiä resursseja, mutta niistä voi silti olla huomattavaa hyötyä niin oppilaille kuin opettajille itselleen. Opettajien myönteiset kokemukset korostavat, että rauhoittumisharjoitukset voivat vakauttaa oppimisympäristöä ja edistää keskittymistä, mikä on erityisen tärkeää nykypäivän kiireisessä koulumaailmassa.