Keskustelunanalyysin käyttö toimintaterapian tutkimuksessa
Jensén, Eve; Lilja, Henna (2024)
Jensén, Eve
Lilja, Henna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335460
Tiivistelmä
Toimintaterapeutin ja asiakkaan vuorovaikutus on keskeinen osa-alue hoitosuhteen luomisen ja sitä kautta toimintaterapian onnistumisen kannalta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millaista keskustelunanalyyttistä tutkimusta toimintaterapiassa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta on tehty. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta laadittiin kirjallinen raportti.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin eri tietokannoista, jotka olivat Cinahl Ultimate, Taylor & Francis Online Library, Wiley Online Library sekä Janet Finnan kansainvälisten artikkelien haku. Aineiston haku toteutettiin keväällä 2024. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Kaikki tutkimusartikkelit olivat englanninkielisiä. Kaikki tutkimukset vastasivat ennalta laadittuihin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Aineistonkeruun jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen eli induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Sisällönanalyysin avulla aineistosta laadittiin seitsemän eri teemaa, joita tarkasteltiin opinnäytetyössä tarkemmin ja etsittiin eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia eri tutkimusten välillä.
Tutkimuskysymys opinnäytetyössä oli ”Millaista keskustelunanalyyttistä tutkimusta toimintaterapiassa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta on tehty?”. Aineiston perusteella voitiin todeta, että tutkimusta oli tehty laajalti erilaisten osallistujien keskuudessa. Tutkimuksissa oli eroavaisuuksia asiakkaiden iän, sukupuolen ja diagnoosin suhteen. Myös terapeuttien ikä, sukupuoli ja kokemus vaihteli tutkimusten välillä sekä yksittäisten tutkimusten sisällä. Aineistosta voidaan myös todeta, että aineistoksi valitut tutkimukset koskivat usein tietyn diagnoosin tai sairauden omaavaa asiakasryhmää. Näiden lisäksi tutkimuksissa oli
eroavaisuuksia resurssien, menetelmän käytön, metodien ja tavoitteiden suhteen.
Kirjallisuuskatsauksesta saatu tieto auttaa lisäämään ymmärrystä tehdystä tutkimuksesta liittyen toimintaterapiassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Saatu tieto lisää myös tietoa jatkotutkimusideoista ja lisätutkimuksen tarpeellisuudesta tähän aiheeseen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin eri tietokannoista, jotka olivat Cinahl Ultimate, Taylor & Francis Online Library, Wiley Online Library sekä Janet Finnan kansainvälisten artikkelien haku. Aineiston haku toteutettiin keväällä 2024. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Kaikki tutkimusartikkelit olivat englanninkielisiä. Kaikki tutkimukset vastasivat ennalta laadittuihin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Aineistonkeruun jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen eli induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Sisällönanalyysin avulla aineistosta laadittiin seitsemän eri teemaa, joita tarkasteltiin opinnäytetyössä tarkemmin ja etsittiin eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia eri tutkimusten välillä.
Tutkimuskysymys opinnäytetyössä oli ”Millaista keskustelunanalyyttistä tutkimusta toimintaterapiassa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta on tehty?”. Aineiston perusteella voitiin todeta, että tutkimusta oli tehty laajalti erilaisten osallistujien keskuudessa. Tutkimuksissa oli eroavaisuuksia asiakkaiden iän, sukupuolen ja diagnoosin suhteen. Myös terapeuttien ikä, sukupuoli ja kokemus vaihteli tutkimusten välillä sekä yksittäisten tutkimusten sisällä. Aineistosta voidaan myös todeta, että aineistoksi valitut tutkimukset koskivat usein tietyn diagnoosin tai sairauden omaavaa asiakasryhmää. Näiden lisäksi tutkimuksissa oli
eroavaisuuksia resurssien, menetelmän käytön, metodien ja tavoitteiden suhteen.
Kirjallisuuskatsauksesta saatu tieto auttaa lisäämään ymmärrystä tehdystä tutkimuksesta liittyen toimintaterapiassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Saatu tieto lisää myös tietoa jatkotutkimusideoista ja lisätutkimuksen tarpeellisuudesta tähän aiheeseen liittyen.