Mielenterveyshoitotyö digitaalisessa sote-keskuksessa. Työntekijöiden kokemuksia
Leivonen, Miia (2024)
Leivonen, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335570
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työntekijöiden kokemuksia mielenterveyshoitotyöstä digitaalisessa sote-keskuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaalisen sote-keskuksen mielenterveyshoitotyötä voidaan jatkossa kehittää.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistui viisi Keski-Suomen digitaalisen sote-keskuksen
työntekijää, haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina Teams-sovelluksen
välityksellä. Aineisto analysoitiin teemoittelun sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen mukaan digitaalinen mielenterveyspalvelu soveltuu suurimmalle
osalle potilasta hyvin. Palvelun vahvuuksia ovat hoitoon pääsyn helppous ja
anonyymin asioinnin mahdollisuus chatissa. Digitaalisen mielenterveyspalvelun koettiin parantavan ja tasapuolistavan hoidon saavutettavuutta Keski-Suomen hyvinvointialueella. Digitaalisen mielenterveyshoitotyön haasteena ovat
tekniset ongelmat sekä potilaiden puutteelliset digitaidot. Digitaalinen mielenterveyshoitotyö on etätyötä ja työntekijät kokivat etätyön varsin mielekkääksi.
Etätyö lisää työntekijöiden vapaa-aikaa sekä helpottaa työn ja muun elämän
yhteensovittamista. Sosiaalinen kuormitus jää vähäisemmäksi kuin lähityössä.
Toisaalta etätyössä koettiin jonkin verran yksinäisyyttä ja työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunne jäi vähäisemmäksi kuin lähityössä. Tutkimuksessa saadut
tulokset ovat yhteneväisiä aiempiin tutkimuksiin verrattuna.
Tutkimuksen tulokset puoltavat sitä, että digitaalista mielenterveyspalvelua
kannattaa jatkossakin kehittää ja hyödyntää monipuolisesti. Etätyöntekijöiden
työhyvinvointiin, yhteisöllisyyden lisäämiseen työyhteisössä sekä kotityöpisteiden ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistui viisi Keski-Suomen digitaalisen sote-keskuksen
työntekijää, haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina Teams-sovelluksen
välityksellä. Aineisto analysoitiin teemoittelun sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen mukaan digitaalinen mielenterveyspalvelu soveltuu suurimmalle
osalle potilasta hyvin. Palvelun vahvuuksia ovat hoitoon pääsyn helppous ja
anonyymin asioinnin mahdollisuus chatissa. Digitaalisen mielenterveyspalvelun koettiin parantavan ja tasapuolistavan hoidon saavutettavuutta Keski-Suomen hyvinvointialueella. Digitaalisen mielenterveyshoitotyön haasteena ovat
tekniset ongelmat sekä potilaiden puutteelliset digitaidot. Digitaalinen mielenterveyshoitotyö on etätyötä ja työntekijät kokivat etätyön varsin mielekkääksi.
Etätyö lisää työntekijöiden vapaa-aikaa sekä helpottaa työn ja muun elämän
yhteensovittamista. Sosiaalinen kuormitus jää vähäisemmäksi kuin lähityössä.
Toisaalta etätyössä koettiin jonkin verran yksinäisyyttä ja työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunne jäi vähäisemmäksi kuin lähityössä. Tutkimuksessa saadut
tulokset ovat yhteneväisiä aiempiin tutkimuksiin verrattuna.
Tutkimuksen tulokset puoltavat sitä, että digitaalista mielenterveyspalvelua
kannattaa jatkossakin kehittää ja hyödyntää monipuolisesti. Etätyöntekijöiden
työhyvinvointiin, yhteisöllisyyden lisäämiseen työyhteisössä sekä kotityöpisteiden ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota.