Finansiell litteracitet : En studie om kunskap, attityder och ekonomiskt beteende hos österbottniska gymnasieelever

Abstract

Detta examensarbete undersöker finansiell litteracitet och ekonomiska attityder bland gymnasieungdomar i Österbotten. Fokuset ligger på att förstå hur deras kunskaper och erfarenheter relaterar till deras attityder till framtida ekonomiska beslut. Syftet med studien är att kartlägga gymnasieungdomars nivå av finansiell kunskap och utforska om praktiska ekonomiska erfarenheter, som till exempel innehav av bankkort med eller utan kredit, påverkar deras syn på sparande och långsiktig ekonomisk planering.

Studien har genomförts med en kvantitativ metod och datainsamlingen baseras på en enkät som distribuerades till gymnasieelever i regionen. Enkäten inkluderade frågor om grundläggande ekonomiska begrepp, såsom ränta och budgetering, samt frågor om praktiska erfarenheter och attityder till ekonomiska beslut. Totalt deltog över 200 elever i studien, och resultaten analyserades statistiskt för att identifiera samband mellan kunskap, erfarenhet och attityd.

Resultaten visar att gymnasieungdomar med högre finansiell kunskap, särskilt inom områden som räntor och skuldförvaltning, tenderar att ha en mer positiv inställning till ekonomisk planering och sparande. Dessutom påvisar studien att praktiska erfarenheter, såsom bankkortsanvändning, kan bidra till ett ökat ekonomiskt självförtroende och en mer positiv attityd till framtida ekonomiska beslut. Utifrån resultaten rekommenderas att finansiell utbildning stärks i gymnasieskolan, både teoretiskt och praktiskt, för att ge ungdomarna bättre förutsättningar att fatta välgrundade ekonomiska beslut.

Tutkimuksessa tarkastellaan lukioikäisten nuorten taloudellista lukutaitoa ja taloudellisia asenteita Pohjanmaalla. Tavoitteena on ymmärtää, miten heidän tietonsa ja kokemuksensa liittyvät heidän asenteisiinsa tulevia taloudellisia päätöksiä kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lukiolaisten taloustiedon tasoa ja selvittää, vaikuttavatko käytännön taloudelliset kokemukset, kuten pankkikortin hallussapito luotolla tai ilman, heidän näkemyksiinsä säästämisestä ja pitkäaikaisesta talouden suunnittelusta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä, ja aineistonkeruu perustui kyselyyn, joka jaettiin alueen lukiolaisille. Kysely sisälsi kysymyksiä talouden peruskäsitteistä, kuten korosta ja budjetoinnista, sekä kysymyksiä käytännön kokemuksista ja asenteista taloudellisia päätöksiä kohtaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 200 oppilasta, ja tulokset analysoitiin tilastollisesti tiedon, kokemuksen ja asenteen välisen yhteyden tunnistamiseksi.

Tulokset osoittavat, että lukiolaiset, joilla on paremmat taloudelliset tiedot, erityisesti korkojen ja velanhallinnan alueilla, suhtautuvat positiivisemmin talouden suunnitteluun ja säästämiseen. Lisäksi tutkimus osoittaa, että käytännön kokemukset, kuten pankkikortin käyttö, voivat lisätä taloudellista itseluottamusta ja positiivista asennetta tuleviin taloudellisiin päätöksiin. Tulosten perusteella suositellaan, että talousopetusta vahvistetaan lukiossa sekä teoreettisesti että käytännöllisesti, jotta nuorille annettaisiin paremmat valmiudet tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä.

This thesis examines financial literacy and economic attitudes among high school students in Ostrobothnia. The focus is on understanding how their knowledge and experiences relate to their attitudes toward future financial decisions. The purpose of the study is to map the level of financial knowledge among high school students and explore whether practical economic experiences, such as owning either a bank- or a credit card, affect their views on saving and longterm financial planning.

The study was conducted using a quantitative method, and data collection was based on a survey distributed to high school students in the region. The survey included questions about basic economic concepts, such as interest and budgeting, as well as questions about practical experiences and attitudes toward financial decisions. In total, over 200 students participated in the study, and the results were analyzed statistically to identify connections between knowledge, experience, and attitude.

The results show that high school students with higher financial knowledge, particularly in areas such as interest rates and debt management, tend to have a more positive mindset regarding financial planning and saving. Furthermore, the study indicates that practical experiences, such as using a bank card, can contribute to increased financial confidence and a more positive attitude toward future financial decisions. Based on the results, it is recommended that financial education be strengthened in high school, both theoretically and practically, to better prepare young people to make well-informed financial decisions.