Esihenkilön työhyvinvoinnin puutteen vaikutus tiimin jäseniin
Virtanen, Emma (2024)
Virtanen, Emma
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121435865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121435865
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia pienten tiimien lähiesihenkilöiden työhyvinvoinnin puutteen vaikutuksia ja oireiden heijastumista muissa tiimin jäsenissä. Tutkimuksen aihe on valikoitunut lähipiirin kokemusten herättämästä mielenkiinnosta, ja rajautunut opinnoissani käyttämäni lähdeaineiston pohjalta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaiset työuupumuksen oireet näkyvät pienessä, suorittavaan työhön osallistuvan esihenkilön olemuksessa ja työpanoksessa, ja millaisia seurauksia näiden oireiden ilmaantumisesta on muille tiimiläisille. Tutkimus on rajattu koskemaan 2–8 henkilön tiimeissä toimivia tai toimineita henkilöitä. Laaditun tutkimuksen tarkoituksena on avata näkökulmaa työuupumuksesta organisaation tasoisena ongelmana.
Kyselytutkimus on toteutettu pienen otoksen kyselytutkimuksella, johon vastasi neljätoista kriteerit täyttävää vastaajaa lähipiiristäni. Kaikki vastaajat työskentelivät tai ovat työskennelleet uupuneen esihenkilön alaisuudessa kaupan- tai terveydenhuollon aloilla. Tarkoituksena on selvittää lähdeaineiston kuvaamiin työuupumuksen oireisiin pohjaten, leviävätkö tietyt uupumuksen oireet ja ilmenemismuodot muihin tiimiläisiin. Kyselytutkimus on toteutettu Webpropol-lomakkeella maaliskuussa 2024.
Tuloksissa on korostunut esihenkilön ohjauksen, perehdytyksen ja palautteenannon puutteen vaikutus. Osa kyselyyn vastanneista selvisi tilanteesta paremmin kuin toiset. Tutkimustuloksista on pääteltävissä myös tiettyjen itseohjautuvuutta merkitsevien ominaisuuksien suojaava vaikutus. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että esihenkilön uupumusoireilun myötä työuupumukselle altistavat työolot ovat todennäköisiä. Kyselyn tuloksissa voidaan havaita myös itse oireiden toistuminen muissakin tiimin jäsenissä. Yhteenvedon yhteydessä esitellään myös teoriapohjaan nojaavia kehitysehdotuksia, ja kommentoidaan opinnäyteprosessin ja sen tulosten merkitystä tulevalla työuralla työhyvinvointiin liittyvien aiheiden parissa.
Kyselytutkimus on toteutettu pienen otoksen kyselytutkimuksella, johon vastasi neljätoista kriteerit täyttävää vastaajaa lähipiiristäni. Kaikki vastaajat työskentelivät tai ovat työskennelleet uupuneen esihenkilön alaisuudessa kaupan- tai terveydenhuollon aloilla. Tarkoituksena on selvittää lähdeaineiston kuvaamiin työuupumuksen oireisiin pohjaten, leviävätkö tietyt uupumuksen oireet ja ilmenemismuodot muihin tiimiläisiin. Kyselytutkimus on toteutettu Webpropol-lomakkeella maaliskuussa 2024.
Tuloksissa on korostunut esihenkilön ohjauksen, perehdytyksen ja palautteenannon puutteen vaikutus. Osa kyselyyn vastanneista selvisi tilanteesta paremmin kuin toiset. Tutkimustuloksista on pääteltävissä myös tiettyjen itseohjautuvuutta merkitsevien ominaisuuksien suojaava vaikutus. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että esihenkilön uupumusoireilun myötä työuupumukselle altistavat työolot ovat todennäköisiä. Kyselyn tuloksissa voidaan havaita myös itse oireiden toistuminen muissakin tiimin jäsenissä. Yhteenvedon yhteydessä esitellään myös teoriapohjaan nojaavia kehitysehdotuksia, ja kommentoidaan opinnäyteprosessin ja sen tulosten merkitystä tulevalla työuralla työhyvinvointiin liittyvien aiheiden parissa.
