Testiautomaation hyötyjen todentaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmän testaamisessa
Jäntti, Mari (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335697
Tiivistelmä
Potilastietojärjestelmän testaamiseen kohdeyrityksessä käytetään sekä manuaalista testausta että testiautomaatiota. Testiautomaatiota ei kuitenkaan ole vielä saatu laajennettua sovelluskehityksen kaikille tiimeille yhtä laajasti käyttöön, ja testiautomaatiokehityksen priorisoimisen tueksi tarvitsee todentaa sen tuomia hyötyjä sekä jatkuvaan kehittämiseen vaadittavia toimenpiteitä. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli käytännön esimerkein tarkastella ja todentaa näitä hyötyjä sekä tavoitella käytännön toiminnan kehittämistä ja tehostamista.
Tässä työssä kuvataan testiautomaation nykytilaa sekä sen tulevaisuuden tavoitteita, joiden tueksi testiautomaation hyötyjä pyrittiin todentamaan. Esimerkiksi valittiin työnkulku, jonka mukaan kuvattiin yhden testitapauksen
luonti sekä manuaalisesti että automaattisesti, jotta automaatiotestauksen ja manuaalisen testauksen eroja saatiin kuvattua selkeämmin. Testitapausten luonnin vaiheet, työhön kuluneet ajat sekä testien suorittamiseen kuluneet ajat dokumentoitiin ja niitä vertailtiin keskenään.
Käsittelyyn valittiin myös otanta jo olemassa olevista regressiotesteistä ja niiden ajoajoista. Niistä manuaalisten testiajojen aikoja vertailtiin automatisoitujen testiajojen aikoihin. Lähes poikkeuksetta voitiin todentaa, että yksittäisten testien sekä kaikkien testien yhteenlasketut ajoajat olivat manuaaliajoissa moninkertaiset verrattuna automaatiotestien ajoaikoihin.
Loppuun koottiin lisäksi yhteenveto ja erittely automaatiotesteissä esiintyneistä virheistä, joista oli toteutettu määrätyn ajan aikana seuranta ja tuloksia analysoitu. Johtopäätöksenä todettiin, että vaikka testiautomaation kehittämiseen kuluu alussa enemmän resursseja ja se aiheuttaa hetkellisesti enemmän kuluja, on siihen panostaminen pitkällä tähtäimellä tärkeää ja kannattavaa, sillä järjestelmän laajetessa manuaalinen testaus tulee viemään entistä enemmän aikaa ja täten myös henkilöresursseja.
Tässä työssä kuvataan testiautomaation nykytilaa sekä sen tulevaisuuden tavoitteita, joiden tueksi testiautomaation hyötyjä pyrittiin todentamaan. Esimerkiksi valittiin työnkulku, jonka mukaan kuvattiin yhden testitapauksen
luonti sekä manuaalisesti että automaattisesti, jotta automaatiotestauksen ja manuaalisen testauksen eroja saatiin kuvattua selkeämmin. Testitapausten luonnin vaiheet, työhön kuluneet ajat sekä testien suorittamiseen kuluneet ajat dokumentoitiin ja niitä vertailtiin keskenään.
Käsittelyyn valittiin myös otanta jo olemassa olevista regressiotesteistä ja niiden ajoajoista. Niistä manuaalisten testiajojen aikoja vertailtiin automatisoitujen testiajojen aikoihin. Lähes poikkeuksetta voitiin todentaa, että yksittäisten testien sekä kaikkien testien yhteenlasketut ajoajat olivat manuaaliajoissa moninkertaiset verrattuna automaatiotestien ajoaikoihin.
Loppuun koottiin lisäksi yhteenveto ja erittely automaatiotesteissä esiintyneistä virheistä, joista oli toteutettu määrätyn ajan aikana seuranta ja tuloksia analysoitu. Johtopäätöksenä todettiin, että vaikka testiautomaation kehittämiseen kuluu alussa enemmän resursseja ja se aiheuttaa hetkellisesti enemmän kuluja, on siihen panostaminen pitkällä tähtäimellä tärkeää ja kannattavaa, sillä järjestelmän laajetessa manuaalinen testaus tulee viemään entistä enemmän aikaa ja täten myös henkilöresursseja.
