”Hyvä johtaja haluaa ymmärtää ja oppia” Johtajuustyylien muodostuminen Diili-ohjelmassa

Abstract

Johtajuustyylit ja niiden muodostuminen ovat monitahoisia ja ajankohtaisia ilmiöitä, joita tarkastellaan niin työelämässä kuin populäärikulttuurissa. Nykyajan johtajilta vaaditaan syvällistä ymmärrystä johtajuudesta, jotta he voivat johtaa organisaatiota menestyksekkäästi dynaamisessa ja nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Samalla median kasvava rooli johtajuuskäsitysten muokkaajana on tuonut aiheen laajempaan julkisuuteen. Televisioformaatit, suoratoistopalvelut ja muut mediat välittävät johtajuusdiskursseja, jotka eivät pelkästään kuvaa johtajuutta, vaan myös vaikuttavat siihen, miten sitä käsitetään ja arvostetaan yhteiskunnassa. Median ansiosta johtajuus ei enää ole pelkästään organisaatioiden sisäinen ilmiö, vaan siitä on tullut osa viihdekulttuuria.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia johtajuustyylejä Diili-ohjelman 10. tuotantokaudella muodostuu. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttaa johtajuustyylien kehittymiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten johtajuustyylit ilmenevät Diili-ohjelmassa. Tutkimuksen tarkoituksena on käynnistää keskustelua johtajuustyyleistä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikutuksesta niihin sekä tarkastella, miten johtajuus median välityksellä viihdeohjelmissa näyttäytyy. Tutkimus toteutettiin laadullisia tutkimusmetodeja käyttäen ja empiirinen aineisto koostui valmiista audiovisuaalisesta media-aineistosta. Analyysin keinona käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimustulokset osoittivat, että Diilin 10. tuotantokaudella esiintyi useita johtajuustyylejä: transformationaalinen, transaktionaalinen, autoritäärinen, valmentava, demokraattinen ja palveleva johtajuus. Sosiaalinen vuorovaikutus oli keskeinen tekijä näiden tyylien muodostumisessa, vaikuttaen tiimin dynamiikkaan, päätöksentekoprosesseihin ja projektien onnistumiseen. Kilpailutilanteen paine, tiimityöskentely ja jatkuva palaute muokkasivat johtajuutta, korostaen vuorovaikutuksen ja ihmisten välisten reaktioiden merkitystä johtajuustyylien muodostumisessa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtajuustyylit vaihtelivat tehtävien, palautteen ja ryhmädynamiikan mukaan, muotoutuen osallistujien kokemusten ja vuorovaikutuksen pohjalta. Ohjelman vaihtuvat johtajaroolit mahdollistivat erilaisten johtajuustyylien kokeilemisen, korostaen tilanteenmukaisuuden ja joustavuuden merkitystä. Sosiaalinen vuorovaikutus edisti inspiroivia tai tehtäväkeskeisiä johtajuustyylejä tilanteesta riippuen ja median rooli johtajuuskuvien luojana laajensi ilmiön vaikutusta ohjelman ulkopuolelle.