Mitä kuuluu kulttuurihyvinvointi? Kulttuurihyvinvoinnin saatavuus Kuopion ja Riihimäen kaupungeissa
Härkönen, Anna; Lindqvist, Anssi (2024)
Härkönen, Anna
Lindqvist, Anssi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335674
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on esiselvitystyö kulttuurihyvinvointipalveluiden saatavuutta lisäävälle yritysidealle. Opinnäytetyö on haastattelututkimuksena toteutettu laadullinen tutkimus, joka antaa ajankohtaisen kuvan kulttuurihyvinvoinnin saatavuudesta Kuopion ja Riihimäen kaupungeissa. Opinnäytetyö antaa vastauksia siihen, minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia liittyy kulttuurihyvinvoinnin saatavuuteen Kuopion ja Riihimäen kaupungeissa.
Tutkimustyötä tehtiin haastattelemalla Kuopion ja Riihimäen kaupungin tai hyvinvointialueen päättäjiä, valtuuston jäseniä ja kulttuurituottajia. Tutkimustyön lähteinä on käytetty sekä kirjallista aineistoa että haastatteluja. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun menetelmin.
Työ tuo esiin, minkälaisia kulttuurihyvinvointipalveluita jo tarjotaan ja minkälaiset ovat kulttuurihyvinvoinnin tulevaisuuden näkymät Kuopiossa ja Riihimäellä. Tulokset osoittavat, että hallituksen leikkaukset erityisesti kulttuurialan valtionosuuksiin heijastelee myös kulttuurihyvinvoinnin saatavuuteen. Samaan aikaan kulttuurihyvinvoinnin vaikuttavuudesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on yhä enemmän tutkimuksellista näyttöä. Kulttuurihyvinvoinnista on tullut osa kaupunkien hyvinvointisuunnitelmia, mutta kehitystyötä kulttuurihyvinvointipalveluiden saatavuuden turvaamiseksi on edelleen tehtävä. Tutkimuksesta on hyötyä kaikille kyseisillä alueilla toimiville kulttuurihyvinvointiin tähtääville palveluntuottajille sekä kulttuurihyvinvointialaa kehittäville.
Tutkimustyötä tehtiin haastattelemalla Kuopion ja Riihimäen kaupungin tai hyvinvointialueen päättäjiä, valtuuston jäseniä ja kulttuurituottajia. Tutkimustyön lähteinä on käytetty sekä kirjallista aineistoa että haastatteluja. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun menetelmin.
Työ tuo esiin, minkälaisia kulttuurihyvinvointipalveluita jo tarjotaan ja minkälaiset ovat kulttuurihyvinvoinnin tulevaisuuden näkymät Kuopiossa ja Riihimäellä. Tulokset osoittavat, että hallituksen leikkaukset erityisesti kulttuurialan valtionosuuksiin heijastelee myös kulttuurihyvinvoinnin saatavuuteen. Samaan aikaan kulttuurihyvinvoinnin vaikuttavuudesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on yhä enemmän tutkimuksellista näyttöä. Kulttuurihyvinvoinnista on tullut osa kaupunkien hyvinvointisuunnitelmia, mutta kehitystyötä kulttuurihyvinvointipalveluiden saatavuuden turvaamiseksi on edelleen tehtävä. Tutkimuksesta on hyötyä kaikille kyseisillä alueilla toimiville kulttuurihyvinvointiin tähtääville palveluntuottajille sekä kulttuurihyvinvointialaa kehittäville.