Progut-rehuinnovaation vaikutukset luomulehmien maidontuotantoon

Abstract

Lypsylehmä on märehtijä, jolla on ainutlaatuinen kyky muuntaa ihmiselle syötäväksi kelpaamaton nurmirehu meille hyödynnettävään muotoon maidoksi tai lihaksi. Märehtijän monimutkainen ruoansulatusjärjestelmä pystyy myös muodostamaan itse ravintoaineita, kuten haihtuvia rasvahappoja, joita lehmä käyttää pääsääntöisenä energianlähteenään. Pötsissä elävä mikrobisto muodostaa ainutlaatuisen ekojärjestelmän, joka pystyy pilkkomaan rehua. Muun muassa näitä märehtijöiden erityisominaisuuksia on pyritty parantamaan rehuaineina käytetyillä hiivapohjaisilla valmisteilla, jotka muuntavat pötsin olosuhteita mikrobistolle suotuisammiksi ja edistävät haihtuvien rasvahappojen tuotantoa.

Hankkija on tuonut markkinoille oman innovaationsa Progutin eli hydrolysoidun panimohiivan. Hydrolysaatio pilkkoo hiivan eri kerroksissa sijaitsevat ainesosat pienempään, eläimelle paremmin hyödynnettävään muotoon. Progutin on todettu lisäävän pötsimikrobien määrää ja aktiivisuutta, edistävän haihtuvien rasvahappojen (erityisesti propionihapon) muodostumista, edistänyt rehun hyödyntämistä ja parantanut lehmien tuotosta. Progut sitoo itseensä taudinaiheuttajia eläimen suolistossa, suosii hyödyllisiä suolistomikrobeja ja siten parantaa eläinten vastustuskykyä. Lypsylehmillä tämä on tutkimuksissa näkynyt laskeneena maidon solupitoisuutena.

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on luomumaidontuotantoon erikoistunut tila, joka otti Progutin kokeiltavaksi lehmien ruokintaan alkusyksystä 2023. Progut jaettiin lypsyrobotilla houkutusrehussa. Positiivisten tulosten myötä Hankkijan ja Mustialan välisestä yhteistyöstä heräsi idea opinnäytetyöaiheesta, joka toteutettiin nyt vuonna 2024. Hankkija toimi työn yhteistyökumppanina.

Työssä vertailtiin lehmien tuotokseen ja syöntiin liittyvää dataa kahden eri ajanjakson (ennen ja jälkeen Progutin käytön aloituksen) välillä. Vertailua tehtiin sekä karjatasolla että myös maitotuotostietojen osalta yksilötasolla, jossa lehmät oli vielä jaettu tuotosvaiheen mukaisiin ryhmiin. Tuloksissa nähtiin kuiva-aineen syönnin lisääntyminen, päivämaitotuotoksen kasvu, rehuhyötysuhteen paraneminen ja maidon solumäärän pieneneminen Progut-jaksolla. Tulokset viittaavat siihen, että Progut on edistänyt lehmien pötsimikrobien määrää ja aktiivisuutta, lisännyt haihtuvien rasvahappojen tuotannon kautta energian saantia ja parantanut lehmien vastustuskykyä.